lauantai 8. marraskuuta 2014

Enkeli ja pikkupiru

Tiistai iltana meillä oli Hilman kanssa pieni tahtojen taisto. Vieläkään en ole varma kumpi voitti.

Keskiviikko ja torstai meni samoin kuin alkuviikkokin. Lenkille riennettiin heti, kun kotiin pääsin. Iita on ollut vähän huonommin kuulolla ja olenkin sen käytöksestä miettinyt olisiko juoksut kuitenkin tulossa.. Ota tuosta nyt selvää. Torstaina se kävi haukkumassa yhden lenkillä olleen papan. Onneksi se ei juossut metsästä tielle asti vaan haukkui kauempaa ja tuli huudosta luokse. Silti saatiin papalta pahoja katseita, kun lähdettiin metsästä tielle sen perään.
Hilma sen sijaan on ollut lenkillä aivan ihana. Se on hyvin kuulolla irti ollessaan ja on todella reipas. Virtaa riittää vaikka kuinka paljon.

Eilen lähdettiin yhdessä lenkille koko perhe lumiseen metsään. Iita tuntui menevän ihan pähkinöiksi lumesta. Se oli virtaa täynnä ja loikki lumipallojen perässä.

Tänään lähdettiin taas koko porukalla lenkkeilemään, mutta mentiin ajoharjoitteluradan kupeeseen. Koirat nautti lumesta todella.







Lenkin jälkeen käytiin anoppia moikkaamassa ja vihdoin tultiin kaupan kautta kotiin. Hilmalle on ruoka maistunut ja paino on noussut hyvin. Viikolla painoa oli jo 3,5kg ja siitä kyllä huomaa, että se on kasvanut. 
Iitan kanssa ne leikkii yleensä suht nätisti ellei Iita satu suututtamaan pientä gerbiiliä jolloin se puree lujaa kiinni kovan metelin saattelemana. Yöt ovat olleet hiljaisia ja vesikuppiuintikin on loppunut. 

Iita 3v 4kk ja Hilma 9vko


Treenattu ei olla Iitan kanssa mikä vähän harmittaa. Taas pitäisi etsiä joku treenipaikka missä se edes olisi mahdollista. 
Hilman kanssa tehtiin tänään sisällä vähän juttuja, kun tuntui, että neidillä on taas kovin kovin tylsää. Tehtiin istumista ja harjoiteltiin perusasentoa. Maahanmenojakin jumppailtiin. On se vaan aika innokas pikkupentu. 

Tällä hetkellä sisällä onkin täysi hiljaisuus. Nämä hetket tuntuvat kultaakin kalliimmalta tällä hetkellä. Huomenna otan itse irtioton ja matkaan Jyväskylään koiranäyttelyyn turistiksi ja ehkä shoppailemaan. 


tiistai 4. marraskuuta 2014

Kerkeisipä edes kirjoittamaan..

Kiirettä on pitänyt. Hilma-Perkele pitää kiireisenä ja hyvin hyvin HYVIN väsyneenä. Mutta tietysti onnellisena, ainakin allekirjoittaneen. :D
Hilma on valloittanut persoonallaan useita ihmisiä ja on todella rohkea ja reipas pentu. Itsepäinenkin toki ja välillä hermoja raastava.

Perjantaina käytiin yhteislenkillä Heidin, Pian ja Hermannin kanssa. Koiria oli mukana pieni lauma: Iita, Hilma, Roki ja Mysla. Iita ja Mysla ottivat toisistaan mittaa jo hihnassa ja nuoria narttuja ärsytti toistensa läsnäolo. Irti päästyään mitään ongelmaa ei ollut enää. Isojen koirien kolmikko paineli omiaan menemään ja Hilma teputti perässä ihmisten kanssa. Kävipä sammakon poikanen uimassakin jossain rapaojassa ja sai hienon kurakuorrutuksen. Hyvin pysyi kuitenkin mukana ja vasta loppumatkasta se joutui luovuttamaan ja matkaamaan osan matkasta sylissä.

Lauantaina lähdettiin omalla porukalla ulkoilemaan ja keli oli huomattavasti parempi kuin perjantaina. Pieni pakkanen oli hyvästä ja koirilla oli kivaa. Iitan kanssa tokoiltiin pienesti samalla. Seuraaminen oli taattua Iitaa eli todella hyvää. Kaukot oli edelleen hallussa ja noutokin sujui. Paikkamakuuta Iita sai ottaa sillä välin, kun "treenattiin" Hilman kanssa. Hilma siis sai leikkiä patukalla.




Isommasta mallia. :D

Tee siinä nyt sitten, kun toinen kiusaa.

Hilma "treeni"

Pätevä Iippa. <3

Ulkoilun jälkeen lähdettiin tekemään road trip Jyväskylään. Mentiin mummolaan kylään ensimmäistä kertaa Hilman kanssa. Hilma reipas pieni ärripurri oli kaupungissa kuin kotonaan. Reippaasti käveli kerrostaloon ja hissiin eikä arkonut liukkaita lattioita. Mummokin oli ihan myyty. :D
Pitkä reissu väsytti koiria kivasti ja ilta meni rauhassa. Iita sai makoilla sohvalla ja nauttia olostaan. Hilma sai tyytyä lattiatasoon.

Maanantaina käytiin tytsyjen kanssa hihnalenkillä, kun minnekään ei kerennyt. Virtaa riitti ja pienempi paholainen oli aivan kamala lenkistä huolimatta. Vesikuppiuinti oli illan ohjelma ja kaikkea purtiin vaikka kiellettiin. Juurikin tuon tuhoamisvimman takia otettiin sisällä harjoituksia Hilman kanssa ja teemana oli istuminen. Sitä harjoiteltiin ja äkkiä nappula alkoi sitä tarjoamaan. Hyvä Hilma!

Tänään tulin talla pohjassa töistä kotiin ja Hilman ruokittuani lähdettiin metsään. Ajattelin purkaa tyttöjen energiat sateiseen metsään ja luulen onnistuneeni. Oli ihana nähdä, että Hilma piti huolen ennemmin minusta kuin Iitasta. Ei juossut joka paikkaan Iitan mukana vaan tuli takaisin luokseni. Ehkä siitä jotain vielä saadaan. :D