lauantai 30. heinäkuuta 2016

Möllirallyt

Tiistaina mentiin hetken mielijohteesta Iitan kanssa mölliralleihin. Ensin en ajatellut mennä, mutta sitten mietin, että mitäpä siinä häviää ja pakko sitä avointa luokkaa on jossain kokeilla.

Päivä oli todella kuuma ja kehä pieni. Hilma sai viettää aikaa häkissä auton luona ja Iita odotteli kontissa kontti auki. Molemmille pidin huolen runsaasta veden saannista. Iitan kanssa vähän tein juttuja ennen omaa vuoroa ja kuvailin muita koirakoita. Hienoa oli seurata seuramme (Hankasalmen Kennelkerho ry) rally-toko kouluttajan Mervin ratoja Lilin ja Maltin kanssa sekä yhden urhean kurssilaisemme Pipsa ja Pipan sijoittumista ensimmäisessä möllikisassaan!

Iita oli luokassaan neljäntenä. Ehdin katsoa vähän edeltäviä koirakoita ja koota ajatuksiani. Iita oli taas vähän muissa maailmoissa kehään mentäessä. Ensimmäinen tehtävä menikin pieleen omasta virheestäni. Unohdin ensimmäisen perusasennon ja uusin kyltin tajutessani virheeni. Toisella kyltillä ("saksalainen") Iita haisteli kylttiä, mutta en viitsinyt enää uusia. Kyltti oli osittain pensaan alla ja aiheutti haistelun ymmärrettävästi.






Loppurata meni paljon paremmin ja lopputulos oli 94p ja 1. sija!


Olin kyllä todella ylpeä pienestä epäpörröstäni. 

Hilman kanssa tehtiin vielä huvin ja urheilun kannalta juttuja ennen kotiin lähtöä. 

Eilen käytiin Viivin luona treenaamassa Pikikuonon kennelillä. Mukana oli vain Hilma joka oli jäänyt aavistuksen vähemmälle tekemiselle. Hilmalle paikassa oli todella paljon hajuja ja jo pelkkä huomion saaminen oli työn takana. 

(Rally-toko kuvista kiitokset Jenny Rautiainen ja Marja-Leena Kääpä!)



maanantai 25. heinäkuuta 2016

Agilitya ja metsäretki

Lauantaina pidettiin kennelkerhon esitys Niemisjärven kylätapahtumassa. Porukkaa tuli paikalle oikein mukavasti katsomaan mitä meillä oli näytettävää. Mukana Iitan ja minun lisäksi oli Eeva Tyynen ja Lyylin kanssa ja Viivi Nanan kanssa. Esitettiin agilityä ja tokoa. Lisäksi Iita esitteli temppujaan. Kaikilla meillä oli hauskaa ja koirat toimivat hyvin. Iita oli oikea sirkuskoira ja temppuili sitä enemmän mitä enemmän ihmiset nauroivat ja taputtivat. On se vaan epeli. Eräs mies jopa tunnisti sen vielä lapinkoiraksi.


Lauantain agilityrata

Sirkuskoira
Lisäksi toimin tapahtumassa lapsi & lelukoira -kilpailun tuomarina. Tehtävä oli yhtä aikaa kunnia ja kamala kokemus. Kenenkään mieltä en halunnut pahoittaa ja mielelläni olisin sijoittanut kaikki voittajiksi. Jokainen sai kuitenkin palkintoja ja uskon kaikille lopulta jääneen hyvän mielen.


Sunnuntaina eli eilen lähdettiin aamulla tyttöjen kanssa Saukkolaan. Oli sovittu marjastusreissu siskoni kanssa. Mukaan lähti myös mummi ja siskoni mies. Plus tietysti liuta koiria. Iita ja Hilma saivat serkkutytöt Sissin ja Minnin seurakseen. Kaikki koirat saivat olla irti ja kaikki pysyivät porukassa mukana. Hilma etsi kaikki kuraojat ja Iita nautti uudessa turkissaan juoksentelusta. Mustikoita kerättiin ja kaikki tytöt söivät mustikoita ja nauttivat metsässä olosta. Kiitos Saukkolan porukalle taas!


polku metsään

Iloiset reissulaiset!

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Treenejä ja sairastelua

Juhannuksena siirryttiin vielä Lievestuoreelle tyttöjen kanssa. Juhannuspäivänä tytöt pääsivät uimaan vaikka ranta ei kyllä häävi ollut. Suota ja vettä näkyi jossain suon takana. Noh, tytöt nauttivat ja sehän on pääasia.

26.6. lähdettiin Suonenjoelle lomailemaan. Päätettiin, että molemmat koirat saavat olla pihalla vapaasti. Toimi varmaan pari päivää..

Keskiviikko aamuna nousin ylös ja ulos vessaan. Sillä välin Hilma katosi. Iitalta kysyin: "Missä Hilma?". Iita käänsi katseensa järvelle ja siellähän se. Ui kaukana kaislikkon reunassa. Kaikki huudot meni kuuroille korville. Kävin kepon herättämässä ylös ja lähdettiin tietäpitkin juoksemaan suuntaan johon Hilma katosi. Ei kuulunut mitään. Pelättiin Hilman hukkunen jonnekin. Palattiin pihaan ja tarkkailtiin järveä. Yhtäkkiä Hilma jolkotteli pihaan kuin ei olisi missään ollutkaan. Loppupäivän se saikin olla kiinni.

Yhtenä päivänä jaksettiin vähän treenata. Olisikohan ollut samainen keskiviikko. Iita treenasi merkin kiertoa isolla ämpärillä, targetilla ja ilman ja vauhtia merkille lähetyksillä. Hilma taasen teki jälkeä omalla ruuallaan.

Jo torstaina päätin päästää Hilman taas irti. En jaksa uskoa hihnan voimaan, vaan uskon, että jos koira on aina hihnassa, se karkaa varmemmin jos joskus irti pääsee. Tällä kertaa Hilma olikin todella hyvin kuulolla.

Hilma oli innokas laiturin käyttäjä.

Jopa hypyt laiturilta onnistui.

Iita ui aavistuksen rauhallisemmin.

Yhteispotretti

Iita puussa

Kaikenkaikkiaan viikko meni saunoessa ja tyttöjen uidessa. Syötiin ja nukuttiin ja rentouduttiin. Lauantaina tehtiin lähtöä pois, kun Hilma karkasi toistamiseen. Matka jonka se ui oli järjettömän pitkä. Se ui siis sorsien perässä ja pelkäsin sen todella hukkuvan. Jossain vaiheessa se sai kuitenkin tarpeekseen ja palasi uimalla rantaan. 

Sunnuntaina 3.7. palattiin myös Jyväskylään asti. Loma oli siis liian nopeasti ohi ja oli aika palata arkeen. 

Maanantaina meillä oli tokokoulutus Hangan Lavalla. Tein itse nopean treenin ennen tuntien alkua. Ruutua ja merkin kiertoa. Mitään muistikuvaa ei enää ole mistään korjausehdotuksista, mutta ihan ok treeni se oli. Siitä tosiaan jatkettiin koulutuksilla onneksi sisätiloissa, koska sade oli aika ajoin todella rankkaa. Aiheina oli merkin kierto ja kaukokäskyt. 

Maanantaina tapahtui jotain muutakin sillä minun pieni rakas murunen, oma timantti Iita täytti jo 5-vuotta!



Sunnuntaina 10.7. startattiin äitin kanssa auton nokka kohti Leivonmäkeä ja Joutsan ryhmänäyttelyä. Olin ilmoittanut molemmat koirat. Iitalle piti olla esittäjä joka perui tulonsa joten jouduin juoksemaan kehässä molempien kanssa.
Hilman vuoro oli ensin ja Iita haukkui koko odotusaikansa. Hilma esiintyi hyvin vaikkakin nenä oli koko ajan maassa. Hilma oli innokas tuomaria kohtaan joka lähinnä tuomaria hymyilytti. Hilma sai H:n keskeneräisyytensä vuoksi. 

kuva Elisa Kuronen

Iita odotteli vuoroaan kehässä kanssani totuttuun tyyliin. Höpöttelin sille ja se temppuili. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että jollekin nauretaan. Tajusin kyllä pian, että se joku on Iita joka kurreilee komeasti. Eipä ollut ensimmäinen kerta. Iitallakin nenä vei ja arvosana H.

kuva Elisa Kuronen

kuva Elisa Kuronen

13.7. järjestettiin Lappalaiskoirat ry:n Keski-Suomen alaosaston match show Palokassa. Omat koirat sai siis jäädä kotiin ja olin hommissa. Toimin kehäsihteeri/toimitsijana isojen pentujen ja lapsi&koira kehässä. Hauskaa oli ja porukkaa oli mukavasti vaikka vettä satoi alkuun reippaasti. 

Lauantaina 16.7. treenattiin Mirvan ja poikien kanssa meilläpäin. Iitan kanssa kierrettiin merkkiä huonolla menestyksellä. Kierto ei vain onnistu. Irtoaminen on todella hankalaa. Siksipä tehtiinkin kauaksi lähetyksiä. Lisäksi Iita sai juosta ruutuun joka on alkanut löytymään lelupalkalla hyvin. Kaukot taas jostain syystä aiheutti painetta eivätkä ottaneet onnistuakseen. Liekkö syynä, että Iita oli kipeä.
Hilma teki luoksetuloa ja perusasentoja sekä käännöksiä. Lisäksi Hilman kanssa tehtiin vähän rally-toko liikkeitä. Pieni musta on kehittynyt kovasti!

Merkin kierto

Hilman kanssa on kivaa!

Rally-toko juttuja

Hilma seuraa

Perusasento

Iita ruudussa

18.7. oli taas tokokoulutus. Täytyy sanoa, että meillä on aivan ihania oppilaita! Aiheina oli hyppy ja ruutu. Hauskaa ainakin oli mikä on pääasia.
Omat koirat treenasin pikaseen koulutusten jälkeen. Mitään ihmeitä ei tehty, kunhan höntsäiltiin.

19.7. käytiin äitin kanssa metsässä. Minä keräsin mustikoita, äiti kalasta ja tytöt juoksi ja ui sekä söi mustikoita. 

21.7. lähdettiin Iitan kanssa lääkäriin. Siltä oli alkanut karva tippumaan ja iho oireili. Kuten epäilinkin, iholta löytyi hiivaa ja bakteeritulehduksia. Uiminen oli laukaissut reaktion. Saatiin antibioottikuuri, betadinea ja hiivashampoo. Lisäksi eläinlääkäri suositteli karvojen ajelua joten nyt meillä on yksi karvaton lapinkoira. 

Eilen oltiin Niemisjärvellä treenaamassa. Hilma teki seuraamista ja käännöksiä sekä kaukot. Jostain syystä sitä houkutteli jokin haju kentällä ja huomioo sai hakea. 

Iita teki kaukot ja vähän seuraamista. Loppuajan keskityin siihen, että kaikki sai tehtyä jotain ja autoin Viiviä Nanan kanssa. 

Tänään lähdetään taas Niemisjärvelle esittämään agilityä ja menen tuomaroimaan lapsi&lelukoira -kilpailun.