Miten meni noin omasta mielestä?

Päivitykset laahaa taas, mutta korjataan asia.

Iita kävi mölliralleissa pyörähtämässä alokasluokkaa harjoittelemassa. Ihka ensimmäinen koutsimme oli tuomarina ja itkuhan siinä pääsi, kun tulokset tuli. 100p ja kommenteissa: "Hyvä Pöllömaisteri!" Iita oli niin hieno! Se teki kuten piti. Minä jännitin ja juoksin radan läpi jotta pääsisin äkkiä pois. Muutama sekuntti hävittiin voittajalle eli sijoitus oli 2., mutta se tuntui voitolta!

Nyt ollaan vähän treenailtu ja kisoihin ilmoittauduttu.

Mutta miten se viime vuosi meni? Mitä oli tavoitteena ja saavutettiinko ne?

Iitan tavoitteet 2015:

• Tokon avoimen korkkaus - "tsek" 2xAVO2 ja 1xAVO3
• Näyttelyistä ERI - 2 näyttelyä, molemmista H (lihava pullukka)
• "joku kurssi" - Agilityn alkeet käytiin
• terveyttä - kynsi meni alku kesästä, mutta muuten oli terve

Hilma tavoitteet 2015:

• Perustottelevaisuutta - outo käsite, mutta jotain on tehty
• Pentukurssi - käytiin "Kisaamaan tähtäävien" - pentukurssi
• Näyttelyiden korkkaus - 2xROP-pentu, VSP-pentu, JUN ERI2
• Lajien kokeilua - Jälki, toko, agility, rallytoko
• Terveyttä - Sitä on riittänyt

Omasta mielestäni vuosi on siis mennyt oikein kivasti. Mites tuleva vuosi?

Iitan tavoitteet 2016: 

• Rally-toko: RTK1
• Toko: AVO1
• Näyttelyt: ERI (hahaa!)
• Agility: putkiralli
• Terveyttä

Hilma tavoitteet 2016:

• Rally-toko: treeniä ja möllialokas
• Toko: treeniä, noutokapulan pito ja paikkamakuu 
• Näyttelyt: ERIä ja serti
• Agility: alkeita
• Terveystuloksia

Siinähän sitä olisikin. Nyt siis kaikille tsemppiä uuten vuoteen!

Hyvää Joulua!

                                         

Meidän porukka toivottaa toivottaa kaikille lukijoille oikein rauhallista joulua!

Tuotetestaus!

Saimme jo jokin aika sitten testaukseen Faunattarelta HuggleHounds leluja. Oman sairastelun takia blogissa on ollut hiljaista, mutta nyt lääkkeiden voimalla koitetaan saada jotain aikaiseksi.

Lelut tosiaan tulivat postissa joku viikko sitten ja olivat jonkin aikaa pakkauksessaan ennen kuin alettiin tyttöjen kanssa testiin. 

Leluissa on kaksikerroksinen Tuffut Technology joka tekee leluista kestävämpiä. Alkuun pelkäsin kovasti miten lelut tulevat kestämään Hilmalla joka pistää kaiken palasiksi alta viidessä minuutissa. Positiivisesti yllättyneenä täytyy kertoa, että lelut ovat vielä n. viikon jälkeen ehjät!

Apina ja Raffi

Ensimmäisenä uusista leluista tuli tietenkin tappelu. Vaikka leluja oli kaksi piti toisen aina saada se mikä toisella jo oli. Apina vaikutti ensin paljon kiinnostavammalta, koska sen mahasta löytyi vinku helpommin. Jostain syystä vinku ei enää toimi (oli heikko alunalkaen) joten nyt kiinnostus on tasan. 

Hilma omi molemmat

Hilma oli pitkään sitä mieltä, että molemmat lelut olivat hänen ja Iita ei saanut mitään. Iitakin sai testata leluja omassa rauhassa. Hilmalle tärkeintä leluissa on se, että niitä saa purra ja retuuttaa. Se selkeästi etsi näistäkin leluista sitä heikkoa kohtaa josta lelun saisi rikki. Sitä ei kuitenkaan löytynyt joten Apinasta on lähtenyt vain kuvassa näkyvät "laput". 

Iita ja Raffi

Iitalle taas leluissa on tärkeintä se, että se vinkuu. Se kirputti leluja ja paineli kuonollaan. Näissä leluissa kivaa olikin se, että leluissa on useampi vinku. Kaikkien raajojen päässäkin on vinku ja raajat ovat solmussa joten vinku ei minnekään karkaakaan. 

Hilma ja Apina

Päättämisen vaikeus

Iita ja Apina

Tyttöjen mielipide siis on vahvasti plussalla. Lelut ovat kestäviä, niistä lähtee ääntä, mutta ei liian kovaa. Lelut ovat kivan näköisiä ja niillä on kiva leikkiä koirien keskenään sekä ihmisenkin osallistua. Lelut saa pestäkin joten sekin on yksi plussapuoli. Miinuksia en oikein ole löytänyt. Voin suositella ja saattaa tytöt saada tätä sarjaa lisääkin sillä kestävyyden arvostan itse korkealle Hilman takia. 

Kiitos Faunatar ja HuggleHounds!

Raveja, näyttelyturismia ja lunta!

Perjantaina 20.11. lähdin käymään Jyväskylässä lounasraveissa. Tarkoitus oli treenata, mutta pelättiin pohjan tekevän vain hallaa koirille joten jätettiin treenit väliin. Pakkohan tytöt oli kuitenkin ottaa mukaan, kun eihän niitä raaskinut kotiinkaan jättää.
Raveissa en ollut käynyt miesmuistiin. Kaikki toi mieleen vanhoja muistoja ja niistä puhuttiinkin hyvässä seurassa. Tuttujakin näkyi ja kelistä huolimatta tunnelma oli hyvä. Ensin katsottiin rauhassa raveja ja lopuksi otin tytöt katsomaan jotain koelähtöä tms.. Hilma oli aiemmin Venekosken mätsärissä nähnyt ponin, mutta raveissa se ei ollut ikinä aiemmin käynyt. Ravihevoset aiheuttivatkin suurta ihmetystä pienessä koirassa. Iita oli täysin sokea koko ravitouhulle. Sitä ei kiinnostanut hevoset tuon taivaallista vaan se keskittyi tutkimaan maata josko sieltä löytyisi hevosen lantaa joka on niiiiiin nannaa! Hilma sen sijaan haisteli, kunnes kavioiden kopina läheni. Silloin se nosti päätään ja jäi toinen etujalka ilmassa tarkkailemaan mitä tuleman piti. Sanakaan se ei sanonut. Katseli vain hiljaa. Koko kotimatkan Hilma nukkui ja se myös jatkoi nukkumista kotona. Selkeästi oli prosessoitavaa ja päässä raksutti: "Mitä minä juuri näin?"

****

21.11. lauantaina koirat saivat jäädä kotiin ja suuntasin itse katsomaan lapinkoiria Jyväskylä KV -näyttelyyn. Parkkeerasin hyvissä ajoin kehänlaidalle, mutta onneksi ei tarvinnut olla yksin. Ihmisiä ja koiria kävi juttusilla ja mukavaa oli. Parasta oli nähdä Iitan veli Reino ja Hilman sisko Helmi.
Pettymyksen tuotti lauantain myyntikojut joita oli todella vähän enkä löytänyt sitä mitä etsin.

Kotiin päästyäni lähdin tyttöjen kanssa metsään. Ajatuksena kaunis, mutta eihän sekään mennyt suunnitelmien mukaan. Märkää ja kuraa oli joka paikassa. Hilma "karkasi" autosta ennen "lupaa". Mopopojat olivat lähellä rallattelemassa ja joku urpo bemarilla meinasi ajaa yli. Enemmän lenkki aiheutti suuttumusta kuin muuta. Mutta tulipahan käytyä.

Painimatsi

Sinne män!

"Onkohan se jäässä?"

Rrrrrravistus!

Iitalla hirtti kaasu kiinni.

Hilma ei pysynyt mukana.

Muruset!

Hilman kielikuva

Iita pieni <3

****

22.11. treenattiin tokoa hallilla. Suunnitelma oli tehty valmiiksi ja sen pohjalta lähdettiin toteuttamaan.

Hilma aloitti:

Kontaktia - Ensin niin, että Hilma istui edessäni ja Mirva naksautti aina, kun Hilma katsoi. Itse sain katsella suoraan eteenpäin. Sitten vaikeutettiin ja käänsin selän Hilmalle. Hyvin se lähti hakemaan istumaan katseen puolelle. Siitä lähdin kävelemään ja Mirva taas naksutteli, kun Hilma hakeutui seuraamaan ja otti kontaktia. Tämä siis toimi. 

Seuraaminen - Ympyrällä peppua mukaan + sivuaskeleet. Tätä molemmin puolin. 

Tähän oltiin päättämässä, mutta Hilma oli toista mieltä. Se lällätteli karkuun ja taas taivas tippui sen niskaan. Ajettiin se raivolla pois ja lähdettiin vaan kävelemään kohti häkkejä. Samalla kutsuin Hilmaa ja se tulikin nätisti luokse. Siitä se sai palkan ja oli selkeästi mielissään. 

Iitan I:

Seuraaminen - Lähdin tekemään palkatta aivan liian pitkää pätkää. Iita epäröi selkeästi ja minä sain kuulla kunniani. Ja aiheesta. Otettiin uusi pätkä ja lyhyempänä ja palkan kanssa. Liikkuroituna otettiin juoksua ja siihen käännöstä oikeaan. Iita hukkui. Se oli isona kysymysmerkkinä. "Ei me äiti ennen olla tällaista tehty." Turhauma sai Iitan haukkumaan ja lähdettiinkin avittamaan sitä käännöksessä. Pieni käsiapu mukaan ja homma alkoi löytymään. Hidas kävely oli helpompaa ja näki, että sitä oli tehty. Siihen kuitenkin itselle muistettavaa, että otan normaalia askeleita vain hitaammassa tahdissa, ettei Iita ehdi istua. Askeleet oikealle oli ihan ok, mutta vasen suunta olikin asia erikseen. Itse pitää muistaa askelten määrä etten laske ihan omiani. Peruutus oli taas hankalaa. Iita hakee herkästi ulospäin ja siihen vain vahvistetaan sitä 1-2 suoraa peruutusaskelta. 

Ruutu - Iita vietiin istumaan lyhyen matkan päähän ruudusta ja kävin näyttämässä sille tarketin. Palasin sen vierelle ja tuijotin ruutuun ja lähetin ja palkka perään. Variaatioita haettiin viemällä koira ruudun viereen ja palaamalla itse alkuperäiselle paikalle lähettämään. Siitä sitten seuruutusta ruudusta pois ja koira istumaan selin ruutuun ja itse naama ruutuun päin lähetys. Siinä tein virheen ja katsoin koiraa joka sai Iitan epäröimään. Uusinta ja oma katse ruutuun niin johan toimi. 

Liikkeestä istuminen - Iita koitti huijata Mirvaa joka naksutteli oikeaa asentoa. Iita istui "naks" ja Iita olikin noussut seisomaan. Saatiin siihenkin kuitenkin muutama hyvä toisto. 

Hilman II:

Paikkamakuu - Lyhyt ja se vaatii harjoitusta vielä paljon. 

Seuraaminen - Liikkuroituna. Ihan kiva, mutta perusasennon voisi vaikka opettaa ihan eka varmaksi. Se uupuu nyt kokonaan.

Luoksetulo - Mirva piti kiinni. Hilma rauhoittuu jo odottamaan, mutta vauhti pysyy iloisena ja railakkaana. 

Kaukot - Tosi hyvät pienellä koiralla. 

Hyppy - Epävarma vielä. Herkästi tarjoaa kiertämistä, mutta odottaa nätisti. 

Loppupalkka toimi hyvin ja Hilma jätti lällättelyt väliin!

Iitan II:

Merkinkierto - Jäätävän vaikea! "Kyllä se kotona osaa" pätee tähän enemmän kuin hyvin. 

Kaukot - Aivan kamalaa. Halusin ne liikkuroituna ja Iita otti kamalan paineen Mirvasta. Se ei voinut mennä maahan mitenkään. Ylös nousi kyllä, mutta maahanmeno oli sen näköistä kuin pientä koiraa pahoinpideltäisiin koko ajan. 

Luoksetulo - Haettiin vauhtia ja sitä saatiin. Enää se ei ole niin räjähtävää kuin ennen, mutta kelpuutetaan. 

****

23.11. treenattiin agilitya teemalla: Erilaiset esteet

Iita aloitti:

Pussi - Ekaa kertaa. Mirva oli ottamassa vastaan, mutta pussi ei ollut Iitalle mikään "juttu". 

Kepit - Kamalan vaikea. Neljä keppiä ohjureilla ja Iita kokeili kaikkea. Se tajusi kyllä pujotella, mutta fiksuna kokeili kaikkea miten pääsisi helpommalla. Se kiersi, se meni ohjurin yli, se ryömi ali ja jämähti paikoilleen ja haukkui.

Puomi - Iita lähti reippaasti, mutta meinasi kääntyä takaisin. Minä pidin toisella puolen vähän pannasta ja Mirva namitti toisella puolen. Iita keksi homman nopeasti ja alkoi mulkoilemaan miksi pidän kiinni. Sitten tulikin jo kiire juosta sen perään, kun se keksi lähteä yksin suorittamaan puomia.

Rengas - Iita meni ohi. Iita meni ali. Iita meni sivusta. Enimmäkseen Iita ohitti.

Hilma:

Hyppy - Minä siivekkeellä ja Mirva hihnassa. Hilma hyppi hienosti yli. Seuraavaksi suora hyppy tarketille. Ei ongelma.

Sylikäännös - Mirva namitti tarketilla. Tämä oli suht helppo ja Hilma seurasi ohjausta.

Poispäin käännös - Vaikea! Minulle edelleen ja koirallekin.

Pussille kävellessä Hilma alkoi taas lällättelemään. Ajettiin se kauemmas ja käveltiin pussille ja kutsuttiin iloisesti ja Hilmahan tuli. Siispä jatkettiin hommia.

Pussi - Ei tuottanut Hilmallekaan mitään ongelmia.

Rengas - Sekin oli ihan helppo juttu.

Iitan II:

Rata

Putken oikea pää 1., keskellä kepit 2., hyppy edessä vasemmalta oikealle 3., puomi 4., putken vasen pää 5., hyppy ennen rengasta 6., rengas kohti kuvaajaa 7., ja etualan hyppy oikealta vasemmalle 8..

1.-2. oli vaikea keppien takia. Piti miettiä mitä kautta ohjaan ja mistä välistä niistän. 

3.-4. oli helppo ja Iita juoksi hyvin puomille. 

5. tuotti vaikeuksia, koska Mirva istui putken takana ja sekös Iitaa kiehtoi. 

6.-7. ekalle ei ongelmaa, mutta rengas taas vaikea. En ehtinyt enää sovittaa vauhtiani, kun sitä alkoikin tuossa olemaan Iitaksi jo paljon. 

8. kierto oli vaikea takaakierto. Sitä jouduttiin vähän muistelemaan erikseen, mutta hyvin sekin meni. 

Treenien lopuksi Hilma sai juosta montuilla ensin Mörrin ja sitten Oivan kanssa ja Iitakin pääsi vapauteen ihanan Urhon kanssa! 

****

24.11. oli vuorossa rally-toko. Molemmat tytöt teki hyvin rataa kokonaisena ja osissa. Minä olin käännöksissä hidas ja tein liian laajat kaaret. Hilmakin jopa toimi ilman, että koko ajan oli nami nenässä kiinni. 

Käteen jäikin ohjeet: "Kehu paljon. Älä hermostu. Vältä omat mokat. Ja kävele."

****

Pari päivää on vietetty metsässä ja tänään haettiin tytöille lihoja ja lisäravinteita. 

Huomenna on tokotreeni ja tulossa on postaus uusista leluista jotka odottaa vielä arviointiaan!

Rallia ja hyppelöitä

Ihan en ehtinyt keskiviikon puolella tätä kirjoittamaan. Kello on tällä hetkellä 0.07 ja oikeastaan pitäisi olla nukkumassa. Mutta EI! Kuka sitä tähän aikaan nukkuisi. Huomenna on tosin vapaapäivä (=lue metsäpäivä) ja saadaan nukkua vähän pidenpään.

Keskiviikkona siis lähdettiin aamulla treenaamaan Taitaville Tassuille.

Hilma aloitti rally-tokolla ja teki 5 ekaa kylttiä yksitellen ja kunnon palkalla.

Lähtö - Ei ongelmia.
Askel oikealle - Hilman kanssa aika lyhyt askel. Hyvin seurasi mukana.
Koira eteen, vasemmalta sivulle - Hilma teki kuten käskettiin, mutta olin liian hidas ja Hilma ehti istumaan perusasentoon.
Käännös oikeaan - Ei ongelmia.
360° vasempaan - Tehtiin iso ympyrä jotta oli helppoa.

Lopuksi tehtiin Hilman kanssa 4 ensimmäistä kylttiä putkeen ns. ratana. Hilman into ja ilme oli ihanat. Se oli iloinen ja teki reippaasti kaiken. Ei haahuillut yhtään.

Iitan kanssa otettiin kanssa rataa osissa. Ensin 5 ekaa ja sitten loput 7 kylttiä.

Lähtö - Tuotti ongelmia. Ensin tuli ääntä ja sitten Iita meni joka kerta "valmis"-sanalla maahan.
Askel oikealle - Ei ongelmaa.
Koira eteen, vasemmalta sivulle - omat ongelmat ja koiralla vinoutta.
Käännös oikeaan - Ei ongelmia.
360° vasempaan - Tiivis ja kiva.

Lähtöä otettiin monta kertaa uusiksi ja sitä pitää varmistella. Myös 3. kyltti tuotti uusintoja ja itse on varmistettava eteen tuleminen käskyllä "istu". Palkkasin lopulta viiden kyltin sarjasta kunnolla ja hengähdettiin muutama sekuntti ja jatkettiin eteenpäin.

270° vasempaan - Ei mitään ongelmia.
Hitaasti - Ei ongelmia
Normaali vauhti - Ei ongelmia.
Koira eteen, 1,2,3 asken peruuttaen, istu - Todella vaikea. Omat askeleet oli lyhyitä ja koira vinossa.
Käännös vasempaan - Ei ongelmia.
Liikkeestä maahan - Helppo, ei ongelmia.
Maali - BILEET!

9. kyltti tuotti eniten vaikeuksia. En saanut ensin Iitaa eteen istumaan mieluisalla tavalla ja lopulta sössin itse askeleet. Tätä otettiin uusiksi jokunen kerta. Muistettava vain itse ottaa tarpeeksi pitkät askeleet jotta koira pääsee kunnolla mukaan ja annettava ajoissa "istu" -käsky erikseen ja helpotettava siten koiran tekemistä.
Iita teki töitä hyvässä vireessä ja kivalla iloisella ilmeellä.

Toisessa setissä otettiin hyppytekniikkaa. 5 hyppyä peräkkäin matalilla korkeuksilla. Hilmalla oli ensin liikaa vauhtia ja keskittyminen puuttui. Se hyppäsi kolme ensimmäistä oikein ja kaksi viimeistä se loikkasi yhdellä hypyllä. Koska allekirjoittanut ei muistanut mitä pitää tehdä, Hilma tajusi itse korjata hypyt oikeiksi. Otettiin muutama toistoja ja siirryttiin Iitaan.
Iitan tekniikassa ei ollut mitään moitittavaa. Se osasi homman ja sille on seuraavilla kerroilla alettava pidentämään väliä pikkuhiljaa maksi väliksi.

Kolmannessa setissä tehtiin Iitan kanssa putkesta hypylle lähetystä ja valssaten takaisin putkeen. Oli ilo nähdä kuinka hienosti se homma sujuukaan. Mirva auttoi palkkaamalla putken jälkeen Iitan lelulla. Lisäksi otettiin välistä vetoja ja tein sen vain kahdella hypyllä eli yksi välistä veto ja Mirva palkkasi. Ainut vaan, että minun kokematon agilitykoira luki rataa ja yritti jatkaa kolmannelle hypylle. Kokeiltiin uudestaan ja sain sen hienosti kuuntelemaan ohjausta ja Mirva jälleen palkkasi oikeassa suunnassa.
Hilma sai vielä kertaalleen käydä juoksemassa putkeen ja siinä oli Hilman treeni.

Hilman ongelmaksi muodostui hallilla lällättely ja karkuun juokseminen siinä vaiheessa, kun piti kiinni antaa. Siihen tarvitaan sotasuunnitelma ja suunnitelmia on muutenkin niin paljon, että en tiedä mihin ne ylös laittaisin.

Demoilua ja vähän muuta

Lauantaina oltiin tosiaan Iitan kanssa Haukkuvaarassa PopDog ry:n koulutusohjaajakurssin demokoirakkona. Jännitin alkuun aivan älyttömästi, kun en tiennyt mitä tuleman pitää. Myös kestona kolme tuntia tuntui kamalalta ajatukselta. Oma kuumeilu ja koiran jaksaminen mietityttivät.
Iloisina lähdettiin kuitenkin mukaan ja jännitys laantui, kun näin tuttuja naamoja ja ihanan positiivisia ohjaajia!

Ensimmäisenä meillä oli alkuverryttelyä ja siihen kuului namihoukutus. Siinä jätettiin koira odottamaan ja siirryttiin itse noin puoleen väliin koiraa ja houkutusta, tarkoituksena saada koira lähtemään ohjaajan mukaan koukaten houkutuksen edestä. Iita juoksi heti houkutukselle, mutta ei yrittänyt sitä toistamiseen tajutessaan, että sitä kautta se palkka ei tullut.
Toinen asia mitä tehtiin testasi tuleeko koira namikäteen vai katseen/posken puolelle. Vasemmalle katsottaessa Iita tuli perusasentoon, mutta oikealle katsottaessa se tuli eteeni, koska oikea puoli on sille vieras.

Varsinaisina tehtävinä meillä oli ensimmäisenä kontaktiesteet. Puomia ei vielä otettu vaan jatkettiin harjoituksia kontaktilaatikolla. Se on edelleen Iitalle haastava. Jotenkin se ei vaan hahmota takapäätään ollenkaan laatikolle vaan koittaa kaikin keinoin astua laatikolta alas.
Keppejä ei olla aikaisemmin kuin kerran kokeiltu joten se oli vaikea. Iita lähti hakemaan hyvin, mutta heti, kun tehtävää vaikeutettiin poistamalla verkkoja, se alkoi oikomaan. Minä sain aika kovaa noottia tokon ja agin sekoittamisesta. Olin hetken shokissa kovasta sanomisesta, mutta keräsin itseni ja jatkoin reippaasti. En siis saisi ottaa Iitaa perusasentoon agissa, mutta kun se vaan tulee siihen. En tiennyt miten se olisi pitänyt lähettää joten käytin käsimerkkiä joka oli ehdoton "EI". Olin sormi suussa, kun en tiennyt mitä tehdä. Minä turhauduin ja Iita väsyi. Lopulta päätettiin jättää kepit siihen ja mennä ulos vähän tuulettumaan.
A:n kontakti oli seuraavana vuorossa. Siinä sovittiin, että ohjaan Iitan kontaktille siten, että jään itse sen vasemmalle puolen jolloin ei vahvisteta perusasentoa. Iita hyppäsi kontaktille reippaasti ja äkkiä tajusi oikean kohdan. Tehtävää vaikeutettiin jo siten, että lähdettiin hakemaan sitä kontaktia minuun päin. Pienestäkin eleestä tuli palkka ja siihen oli hyvä lopettaa.
Viimeisenä oli keinu ja se "suoritettiin" kuuntelemalla sen kolinaa. Iita ei säikkynyt ollenkaan mikä oli järjettömän hieno asia!

Seuraavaksi vaihdettiin kenttää ja siellä tehtäväksi tulivat valssi ja takaa leikkaus. Ensin kuivaharjoiteltiin valssinaskelia joka vaikutti todella vaikealta. Selostin taas jo etukäteen, että minä en osaa ja koira ei irtoa joten me ei osata. Lähdin kuitenkin kokeilemaan. Suoritettavana oli 3xhyppy-putki. Koira jätettiin ensimmäisen hypyn taakse, kutsuttiin, valssattiin toisen yli, valssattiin kolmannen yli ja lähetettiin putkeen. Ensimmäisellä kerralla taisin ottaa vain yhden valssin ja hämmästyin, kun Iita irtosikin nätisti molempien yli. Toisella kerralla kokeilin kolmella hypyllä, mutta toinen valssi oli normaali käännös eli käännyin täysin väärään suuntaan. Lopulta taisin saada valssit onnistumaan ja koiran putkeen. Voi sitä riemua! Me osattiin sittenkin!
Takaa leikkausta ei ehditty ottaa, mutta sai siitäkin jonkun ajatuksen.

Viimeisellä kentällä oli persjättö ja koiran lähetys kauempaa hyppyyn (en nyt tiedä sille parempaa nimeä, korjatkoon ken tietää).
Persjättö/sokkarit oli meille selkeästi helpoimmat. Koira putkeen, sokkarilla hypyn yli ja toiselle poskelle mukaan ja vipaten toisen hypyn yli. Iita suoritti putken niin hitaasti, että ehdin miettiä mitä teen ja mihin meen. Ensin olin toisen hypyn "koiran puolella" ja jouduin koukkaamaan omalle puolen. Siinä hiottiin linjaa ja korjasin liikaa vasemmalle jolloin Iita tuli esteen ohi. Lopulta linja saatiin kohdilleen ja todettiin, että koira meni juuri sinne minne ohjasin.
Viimeinen tehtävä oli vaikein. Siinä piti jättää koira hypyn eteen muutaman metrin päähän, käydä merkkaamassa hyppy ja siirtyä linjaan koiran kanssa seuraavan esteen luo. Koiralle osoitettiin vain ponnistuspaikka. Iitalla auttoi Elli-täti joka palkkasi heti hypyn takana leikillä. Näitä toistoja tehtiin vain pari, koska Iita alkoi olemaan todella väsynyt.

Tästä loppuyhteenvetona: "Päivä oli antoisa. Ohjaajat olivat ihania! Opin paljon virheistäni, kun ne näytetään ja opastetaan korjaus. Iitalle 3h oli aivan liikaa. Se väsyi todella paljon. Kiitos kuitenkin PopDog ry ja kaikki ihanat ihmiset!"

****

Sunnuntai huilailtiin ja Iitallakin alkoi energiataso nousemaan. 

Maanantaina lähdettiin Taitaville Tassuille treenaamaan. Hilma aloitti kontaktikävelyllä. Sitä estettiin touhuamasta omiaan ja suunta vaihtui heti, kun se edisti tai haisteli. Palkkaa tuli kontaktista. Lisäksi tehtiin paljon luoksetuloja. Mikään varma se ei ole. Jos Hilmalla on parempaa tekemistä, en kiinnosta ollenkaan vaikka seisoisin päälläni laulellen "Maamme"-laulua. Muuten luoksetulot ovat nopeita ja Hilma tykkää. Palkkausta kokeiltiin lelulla ja ensin se kelpasikin, mutta sitten into lopahti ja vain namit kelpasi.

Iitan treeni piti sisällään leikkiä ja hömppäilyä. Kaikkea kivaa rankan viikonlopun jälkeen.

Hilma jatkoi pepputreenillä. Tehtiin neliökävelyä molemmin puolin seuraten. Mirva auttoi peppua kääntymään ja Hilma oli todella reipas. Siirsi pyllyä, mutta ei välittänyt tuon taivaallista vaikka oli kahden ihmisen välissä. Jotain mistä Iita taas paineistuu. 

Seuraamisessa todettiin, että jos peppu karkaa ulos, siirrytään "pohkeenväistöön", että saadaan peppu taas mukaan. 

Mirvakin teki Hilman kanssa juttuja ja sitä oli ilo katsella. 

Hilma teki vielä jäävien jumppaa seisomisella ja maahanmenolla. Seisominen tuntui vaikealta kunnes tajusin käyttäväni aivan väärää käskyä. 

Loppuun otettiin vielä luoksetulo superpalkalla.

****

Tänään käytiin metsässä kastelemassa itsemme. Kumisaappaat tulivat todella tarpeeseen. Hauskaa oli kyllä ja paikka oli aika mahtava. Pelkkää sammalta joka paikassa. Koirat säilyivät puhtaina ja nauttivat jolkottelusta.

Huomenna lähdetäänkin taas treenaamaan. 

Flunssaa ja yritystä treenata

Koko viikon olen ollut kipeänä ja se näkyy aina koirien kanssa touhuamisen vähyytenä. Yrittää on silti pitänyt.
Joka päivä ollaan käppäilty lyhyitä lenkkejä ja sisällä treenattu kontaktia. Hilma on aivan ihana! Se tarjoaa heti laatikolle kiipeämistä, kun laatikko lattialle ilmestyy. Iitalla taas mene enemmän aikaa, mutta kyllä sekin pikkuhiljaa tajuaa.

Tiistaina suunnattiin metsään ja ajattelin päästää tytöt juoksemaan. Ajatuksena oli taas hyvä, mutta toteutus oli vähän jotain muuta. Ensin taiteilin auton kanssa etten jäisi mutaan kiinni ja sitten pelkäsin koirien puolesta. Tytöillä vauhtia riitti ja vesisateen kastelemat lehdet maassa olivat todella liukkaita. Samoin kaatuneiden puiden rungot. Onneksi vahingoilta säästyttiin ja päästiin ehjin nahoin kotiin asti. Lenkin jälkeen Iitaa selkeästi kylmäsi. Se nukkui pienellä kerällä ja oli turkki kosteana pitkään. Se selkeästi kaipaa sadetakin niskaansa ettei kastu ja palele.

Kännykkäkuvia, mutta märkää oli.

Keskiviikkona lähdettiin treenaamaan Taitavien Tassujen hallille. Oma pää oli niin jumissa, että mitään järkevää suunnitelmaa ei ollut, mutta onneksi Mirvalla oli suunnitelma. 

Iitan kanssa tehtiin perusasentoon tulemisia eri kulmista. Takaoikealta oli vaikeinta tulla sivulle ja näitä olisi hyvä harjoitella lisää. Lisäksi Iita korjaa itse, mikä sinänsä tokossa on hyvä asia, mutta rally-tokossa ei. 

Peruutuksia harjoiteltiin koira edessä ja kahdeksikko oli tarkoitus peruuttaa. Oikealle koiran kääntäminen oli vaikeaa ja luonnollisesti vasemmalle puolelle työntö oli kova. 

Rally-tokoa ajatellen tehtiin sivuaskeleita oikealle jossa huomio pitää kiinnittää pyllyyn joka menee herkästi maahan. Siihenhän se on tosin opetettu. 

Neliökävelyssä näkyi Iitan hyvä takapäänkäyttö ja oma tyhmyys. En anna koiralle mahdollisuutta pysyä mukana. Siispä harjoittelin ilman koiraa kävelyä ja käskyjenantoa. Ja juurikin siten, että koira pysyisi käännöksissä mukana. Lisäksi sain harjoitella täyskäännöstä A4 paperiarkin päällä. 

Toisessa setissä otin oikealla seuraamista. Vierelle tulee vielä namin kanssa, mutta itse seuraaminen (suora pätkä) on kivan oloista. 

Kaukojumppaa eli liikkeestä "maahan-istu" ja palkkaa. Alkoi olemaan vähän liiankin lennokas ja pelkkiä jättöjä maahan ja ekalla "istu" vaihdolla palkka. Joka kerta nousi hyvin, etäisyyttä muutellen. Kokeiltiin myös takapalkkaa pallolla ja toimi ihan hyvin. 

Luoksetuloon hain vauhtia, mutta vieläkään en ole tyytyväinen. En vaan vedä tarpeeksi puoleeni. Olisiko se vanha neuvo "ole kiinnostavampi" taas aika nostaa pöydälle?

Loppuun otettiin paikalla istuminen. Häiriönä toimi agilitykoirakko joka tuntui olevan suuri häiriö Iitalle. Se välipalkalla nousi ylös ja istui samantien, mutta taas palatessa koiran taakse se nousi ylös ja lähti perään. 

Paras treeniporukka: Urho, Iita, Mörri ja Oiva edessä.

Torstaina otettiin pelkkää agilitya. Tehtiin ensin suora putki jonka perässä kolme eri kulmassa olevaa hyppyä. Ihan ensin otin Iitalla pelkkiä hyppyjä ja sitten juoksutettiin sitä putkeen siten, että Mirva houkutteli ja palkkasi kauempana. 

Mietintää mihin lähdetään.

Tanssiaskelin!

Rimat jäi Oivalta vähän korkeiks, mutta hyvin meni.

Iita on innoissaan.

Rakennettiin pieni ratakin ja sitä tehtiin osissa. Radasta en nyt kuvaa tähän saa, mutta se oli helppo hyppy-hyppy-putki-hyppy-putki. Sinäänsä siinä ei ollut mitään helppoa, että aloittelijat löysivät siitä monta ongelma kohtaa. Ensin otettiin pelkkää hyppy-hyppy-putki osuutta joka oli jo ihan tarpeaksi vaikea. Ohjasin koiran lentoon ja palkkasin liian lähellä putken suuta. 

Koko rataa en saanut suoritettua syystä, että Iita on todella paljon kiinni vielä kädessä. Mutta harjoitellaan. Radan loppuosaa tehtiin Mirvan avustuksella. Eli putki-hyppy-putki. Mirva piti Iitaa putken suulla jotta pääsin toiseen päähän ottamaan sitä vastaan. Muuten se alkoi onnistumaan, mutta viimeisessä putkessa oli joku haju ja Iita jäi putkeen.

Loppuun otettiin vielä viime sunnuntailta tuttua putki-hyppy linjaa ja Mirva oli taas palkkaamassa kaukana hypyn takana. Iita jäi vähän putkeen ja oma ongelmani oli, että olen koiran linjalla. Alla vielä video materiaalia agilitysta.