Kaikki rullaa eteenpäin

Viime perjantaina Iita sai jäädä taas mummin luo ja Hilman kanssa suunnattiin Lievestuoreelle. Hilma sai viettää aikaa siellä, kun allekirjoittanut kursseili Pertunmaalla.

Täytyy kyllä sanoa, että oli aivan mahtava kurssi ja todella antoisa. Pulliaisen Riikka on aivan ihana ihminen ja osaa opettaa. Itsestä tuntui usein siltä ettei ollut hajuakaan siitä mitä on tekemässä. Nyt puuttuu enää harjoittelut ja kortin anominen.

Maanantaina olinkin Hangan lavalla kouluttamassa Jennin kanssa. Aiheena toko ja teemana nouto. Ihana viha-rakkaus -suhteeni pääsi valloilleen. Opettaminen oli oikein antoisaa ja mikä parasta HILMA sai olla demokoirana. Tykkään näyttää omillani esimerkkiä, kun vaikuttaa siltä ettei selitykseni riitä. Hilma pääsi näyttämään seuraamisen takapään käyttöä mikä on Hilmalla hyvää molemmin puolin.
Koulutuksen jälkeen jäin treenaamaan omat koirani kentälle toisen ryhmän aikaan. Hilma teki seuraamista ja perusasentoja. Molemmat vaatii edelleen töitä, mutta Hilma teki tällä kertaa hyvin hommia. Tehtiin myös jääviä jotka oli vaikeita. Istuminen ehkä vaikein. Mutta Hilmalla istuminen on aina ollut vaikea. Noutoa jatkaakseni Hilma sai tehdä ensimmäistä kertaa ulkona kapulan pitoa. Yllätti ehkä, että ollaan edetty taas pieni sykäys. Pidossa oli karvan verran enemmän kestoa. Jee!
Iita teki perusasentoja ja seuraamisen eri variaatioita tarkoittaen myös peruutusta. Lisäksi tehtiin kaukot pidemmästä matkasta. Kaikki tosi priimaa. Lopuksi saatiin esittää nouto toiselle kurssiryhmälle. "Tässä näette esimerkin siitä miltä valmis noutoliike näyttää." Kröhöm! Iita odotti nätisti, lähti todella rauhallisesti, jäi haistelemaan ja keräämään nameja, kääntyi ympäri, katsoi minua ja muisti.. "Ai, niin! Pitiks mun tuoda jotain?!" Toi kapulan ja luovutti nätisti ja kaikilla oli varmasti hauskaa.


Tiistaina ajoin Niemisjärvelle treenaamaan. Hilma teki taas perusasentoja ja mietittiin ratkaisua ongelmaan käteen koskeminen. Vielä ei keinoa keksitty, mutta mietitään lisää. Lisäksi tehtiin rally-tokon käännöksiä ja yllättävää oli, että "saksalainenkin" alkoi sujumaan! Ehkä tämä tästä etenee.
Iita teki myös käännöksi "liikennepuistossa" ja se oli oikein kiva tehtävä. Lisäksi tehtiin rally-tokon hyppyä, joka myöskin onnistui kunhan pidän huolen, että Iita irtoaa. Loppuun mietittiin ratkaisua merkin kiertämiseen. Se tuotti ongelmia edelleen. Iita jää kiinni merkkiin ja vauhti hiipuu. Siihen mietittiin myös Jennin kanssa ratkaisua, mutta mitään varmaa ei keksitty. Varmasti taas asioita jotka ratkeaa puolivahingossa taas.


Keskiviikkona oli Iitan rokotus. Käytiin uusimassa kennelyskä Tassuvaarassa. Uusi eläinlääkäri oli todella mukava ja Iita oli suht rento koko ajan. Kiva kokemus siis.


Tänään käytiin juhannusaamun lenkillä metsässä. Kovin oli hiljaista ja tytöt saivat juosta irrallaan. Lopuksi jouduttiin käymään vielä uimassa, koska Hilma.. Hilma siis kieri kuraojassa ja oli myös sen näköinen, mutta ei pistänyt pahaksi uimistakaan.


Hyvää Juhannusta kaikille blogin lukijoille!

Treeniä ja kisoja

Maanantaina (6.6.) olin kennelkerhon koulutuksessa apuopettajana. Aiheena oli toko ja oli oikein kiva nähdä erilaisia koiria ja miettiä itsekin miten mikäkin asia opetetaan. Teemana oli perusasennot, erilaiset muut asennot ja jäävät sekä luoksetulo.

Keskiviikkona treenattiin Mirvan kanssa. Hilma teki perusasentoja ja ilman sitä namihoukutinta. Kriteerejä on nostettava jotta saadaan jotain aikaan. Lisäksi tehtiin seuraamista siten, että Mirva avusti kertomalla vain milloin palkata. Siihen lisättiin perusasennosta liikkeelle lähtö ja ihan askel tai pari seuraamista ja palkka. Loppuun vielä vauhdikas luoksetulo.
Iita teki ensin ihan vain itsensä kokoamista. Se oli niin lentoon lähdössä ettei ennen ole ollut. Tehtiin pientä seuraamistaa ja rauhoittumista. Pienen asettumisen jälkeen jatkettiin rally-tokoon. Tehtiin ilman kylttejä, koska keli oli niin tuulinen ettei mikään olisi pysynyt paikoillaan. Kylttien virkaa toimitti siis muutama puunpala ja joku muoviosa. Tehtiin erilaisia kylttejä ja lähestymisiä sekä suorituspaikkoja. Itse möhlin taas vaikka kuinka. Muuten oikein hyvä. Loppuun Iita sai leikkiä.

Perjantaina oli vuorossa rally-toko aiheiset oma-aputreenit Niemisjärvellä. Hilma pääsi hommiin ja Iita sai jo huilia. Hilman kanssa piti taas käydä läpi perusasentoa ja seuraamista. Lähinnä kuuntelua, koska kaikki muu ympärillä kiinnosti. Suoritettiin kylttejäkin ja pujottelut sekä spiraali meni jo hienosti seuraten. Loppuun Mervi avusti meille taas vauhdikkaan luoksetulon.

Mervin rallyrataa Niemisjärven kentällä.

Iita pääsi lopuksi vain leikkimään. Kovasti se olisi muutakin halunnut tehdä, mutta..

Meillä oli lauantaina kisat. Oikeastaan kaksi kisaa. Jyväskylässä Killerillä Jat:in hallissa. Kahdet rally-tokokisat samana päivänä. Olin ilmoittanut meidät molempiin ajatuksena saada se alokasluokka pakettiin ja koulutustunnus takataskuun.

Ensimmäinen kisa oli Minna Hillebrandin tuomaroima. Rata näytti aavistuksen haasteelliselta, mutta kuvittelin sen kuitenkin sujuvan ihan hyvin.

Ongelmaksi koin spiraalin juosten vasemmalle. Kokeilin juoksua vuoroa odotellessa ja Iita jäi jalkoihin eikä kääntynyt. Noh, ajattelin, että näillä mennään..

Ongelmaksi koituikin kyltti 3. Istu, maahan, kierrä koiran ympäri. Kontrollivirhe -1, tökkii käteen. Mitään en kyllä huomannut, mutta täysin mahdollista. Toinen kontrollivirhe kyltiltä 8. koira eteen, oikealta sivulle, istu. Kyltillä 11. on merkintä "vino" ja siinä ensimmäisen askeleen Iita meni pitkäksi ja istui vinoon. Sen huomasin itsekin. Kyltillä 12. on erikseen maininta "HIENO!". Jotain hyvääkin siis. ja viimeinen kontrollivirhe kyltille 14. Yhteensä siis -4 eli 96p ja hyväksytty toinen suoritus. Paineiden kasausta viimeiseen koitokseen. 

Leskisen Tarun toisen kisan rata vaikutti paljon helpommalta. Tosin tiesin sielläkin meidän ongelmat. Ehdin tutkailla rataa hyvin ennen rataantutustumista. Rataantutustumiseen en enää tarvinnut paljoa aikaa. Lähdin hakemaan Iitaa ja herättelemään sitä. Iita oli nimittäin puoli unessa autossa mielestään jo hommat hoitaneena. 

Rata meni oikein hyvin. Mitään erikoista ei tapahtunut ja fiilis oli hyvä. Tulos oli myös sen mukainen. 100p 2. sija ja RTK1! Mahtava Pöllömaisteri! Tästä olisi nyt jatkettava avoimeen luokkaan ja olihan meillä se tavoite sinne piirimestaruuksiinkin joukkue saada. 

Iso kiitos vielä kaikille apua tarjonneille! Kinnusen Elli oli se joka lajiin tutustutti. Olin mätsäriin menossa, mutta Elli puhui ympäri osallistumaan mölliralliin ja minä kysyin: "Mikä ihmeen rally-toko?". Se oli siis ensimmäinen kosketus lajiin ja ihan kylmiltään. 

Kiitos myös Mirvalle joka on jaksanut vääntää rautalangasta ja osoittanut ne ongelmapaikat. Kiitos myös treeniseurasta. 

Kiitos Merville sääntöjen nillittämisestä ja opetuksesta! Kiitos siitä suuresta vaivasta jonka aina näet!

Iso kiitos myös kaikille treenikavereille! Jenni, Viivi, Eeva, Miina.. Ketä meitä oli?! 

Terveystarkastus osa II + vähän muuta

Maanantaina 23.5. meillä oli demopäivä Hankasalmella. Hilma esiintyi koirakatrillissa esittäen arkitottelevaisuutta. Tehtiin ryhmässä Leijonakuningas teemalla (musiikkia unohtamatta!) hienoja katrilli kuvioita. Lisäksi katrilliin kuului paikalla makaaminen, kun muut pujotteli ohi. Hilmaa en vielä yksin uskaltanut jättää, mutta hienosti tyttö pysyi maassa. On se vaan viisastunut!


Iita esitti tokoa. Ensin oli liikkeestä maahanmeno mikä ei tuottanut ongelmia vaikka se tehtiinkin ryhmässä. Sen jälkeen oli luoksetulo, jossa joka toinen koira kutsuttiin luokse yhtä aikaa toisten jäädessä paikalleen. Siinä Iita teki pakollisen vilkaisun sivulle. Lopuksi vielä nouto mikä oli taattua Iitaa. Täydellä riehalla kapulan kimppuun ja nätti palautus.


27.5. Iita pääsi mummille hoitoon ja Hilma ukolle. Molemmat olivat ikävöineet vaan minkäs teet, kun mamma joutui (lue= pääsi) kurssille. Sain todella paljon oppia ja oli hieno huomata, että tietoa olikin jo, kunhan sen sai esiin kaivettua. Tästä lisää jahka "valmistun".


Maanantaina alkoi Hankasalmen Kennelkerhon kurssit. Olin apuopettajana ja ai, että miten hienoja koirakoita meillä on koko kesä aikaa seurata! Innolla odotan mitä kaikkea pääsenkään kokemaan. Tytöt saivat kurssituntien jälkeen vähän tehdä töitä ja rallatella irrallaan sekä uida.


Tiistaina oli Hilman terppatarkki vol. 2. Vuorossa oli lonkat ja kyynärät. Kyynärät näytti hyvältä, mutta lonkat aavistuksen eriparilta. Saa nähdä mitä lopputulos on. Hilma oli kyllä reipas tyttö. Se pesi lääkärin naaman, ei huomannut piikkiä ja sammui nopeasti. Herääminen oli vähän toinen juttu, kun ei olisi millään jaksanut!


Tänään oltiin Mirvan kanssa treenaamassa. Iita teki ensin seuraamista ja hyvänmielen sellaista ja vieläpä hyvin. Lisäksi Iita teki paikalla oloja joka asennossa.
Hilma teki ensin seuraamista ja myöskin paikallaoloja. Seuraaminen vaatii edelleen työstämistä, mutta on se hetkittäin hienoa.
Iita teki toisessa setissä rally-tokoa. Hankalia kylttejä ja minulle hankalia. Ilme oli hyvä ja Iita tekee jos annan tilaa. Tilan puuttuessa liikkeet jää vajaiksi.
Hilma teki toisessa setissä tokon hyppyä ja luoksetuloa. "Note to self!"; Pilko Hilmalle asiat vielä pienempiin osiin! Ja oikeasti se agility voisi olla se Hilman juttu!

Terveystarkastus osa I.

Tänään käytiin Jämsänkoskella silmä-, polvitarkissa. Paikalla oli paljon koiria ja meininki oli osittain kuin villissä lännessä. Kukaan ei tiennyt oikein miten vuorot menee koska vuoroja ei ollut ja porukkaa meni jonon ohi. Hilman kanssa odoteltiin kiltisti ja seurusteltiin lappalaiskoiraihmisten kanssa.

Tarkki itsessään meni nopeasti. Silmien katsominen oli pieni haaste, mutta jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Silmät olivat ok. Mitään poikkeavaa ei löytynyt. Myös polvet olivat kunnossa. Ainut vika jonka eläinlääkäri löysi oli kivekset. "Mitä me tuohon nyt laitetaan, kun kysytään onko kivekset ok vai ei."

Hilman mielipide odotteluun oli kasa löysää "sitä itseään" keskelle huoneen lattiaa ilman varoitusta. Nopea siivous ja poistuminen takavasemmalle.

Kaikki kuitenkin kunnossa ja seuraavia tarkkeja kohti.

Näyttelyitä ja rallytokoa

Viime perjantaina Iita lähti mummin luokse hoitoon ja me Hilman kanssa suuntasimme Mirvan luokse. Edessä oli viikonloppu näyttelyitä.
Lauantaina lähdettiin aamulla kohti Reisjärveä. Mukana oli misseilemässä Rilla (porokoira) ja Mörri henkivartijana. Hilma matkusti hyvin ja viihtyi teltassa häkissä hyvin. Kehässä Hilma oli iloinen oma itsensä ja ainoana nuorissa nartuissa saatiin hyvin tilaa liikkua. Tuomari antoi yllättäen ERI:n ja vieläpä SA:n! Ikinä en ole parasnarttu kehään päässyt, mutta nyt oli sekin edessä. Sieltä meidät kuitenkin käteltiin pois. Olin todella tyytyväinen tulokseen. Minun pieni tyttönen oli palannut tasolleen.
Illalla koirat saivat ulkoilla ja me Mirvan kanssa rentouduttiin. Nukkumaan oli mentävä ajoissa, koska aamulla oli taas lähtö edessä.
Sunnuntai aamuna lähdettiin (liian) aikaisin tekemään aamutalli ja siitä suunnattiin kohti Seinäjokea. Sama orkesteri mukana ja porukkaan liittyi Sampo (porokoira) perillä näyttelypaikalla. Hilma oli edelleen pirteä ja iloinen. Ei liiemmin stressannut mistään. Nuorten luokassa oli kaksi muuta narttua. Saatiin ERI ja kilpailuluokassa tuomari sijoitti Hilman ensimmäiseksi. Yllätyin todella! Saatiin toinen SA ja taas odoteltiin parasnarttu kehää. Sieltä meidät käteltiin taas pois, mutta hyvänen aika! Kahtena päivänä peräkkäin! Ei siis turha viikonloppu.

Maanantaina meillä oli Niemisjärvellä treenit joissa harjoiteltiin demopäivää varten. Katrilliin saatiin joku käsitys ja treenailtiin tokoliikkeitä. Molemmat tytöt toimivat hienosti. Kerron demopäivästä enemmän sen jälkeen.

Tiistaina treenailtiin porokoirien kanssa. Hilma teki kontaktikävelyä ja Mirva naksutteli. Tätä tarvitaan lisää jotta saadaan Hilma hanakammin tekemään töitä. Alokasluokan kaukokäskyt tehtiin liikkuroituna. Ruutua Hilma sai tehdä juoksemalla suoraan sinne palkalle. Se oli ihan parhautta.
Iita teki ekassa myös seuraamista erilaisin variaatioin. Viimeisellä pätkällä Mirva höpisi vaikka mitä ja huuteli Iitaa ja Iita sai palkkaa kontaktista. Myös Iita sai juosta ruutuun.

Toisessa setissä Hilma teki rallytokoa. Siinä on vielä paljon tekemistä koska palkkaa tarvitaan ja paljon. Herkästi Hilma myös vielä lähtee haahuilemaan omilleen.
Iita teki tiettyjä kylttejä muistinvirkistämiseksi ja eteen istuminen koitui hankalaksi. Millään ei voinut istua eteen. Lopulta sain yhden tarpeeksi hyvän ja siihen lopetettiin.

Eilen lähdettiin mölliralleihin. Iitan olin ennakkoon ilmoittanut alokasluokkaan. Rata vaikutti suhteellisen haastavalta ja pitkältä pitkästä aikaa. Otin ulkona pari kertaan eteen istumista isolla palkalla ja lähdin halliin seuraamaan tilannetta. Iita meni sekaisin, kun näki agilityesteet. Sain rauhoittaa sitä ja teettää pieniä juttuja. Olin itse rauhallinen ja suht rento. Radalle mentiin yhdessä tekemään. Iitan kontakti oli hienoa. Se tuntui todella hyvältä. Kyltti toisen jälkeen edettiin radalla ja yhdessä. Juoksusta normaaliin vauhtiin siirryttäessä en ollut varautunut Iitan vauhtiin ja se meni pitkäksi jolloin rintamasuunta vähän heitti ja saatiin miinuksia. Pisteitä tuli kuitenkin 98p ja sijoitus 1. Olin todella iloinen ja ylpeä Iitasta. Kyllä me voidaan virallisiin lähteä!

Pahasti jäljessä ja aikataulu hukassa

Nyt on ollut taas niitä hetkiä, kun kaikki asiat sattuvat samaan aikaan. Blogia ei ole tullut päiviteltyä, kun ei ole ollut konettakaan käytössä.




Mitä meille sitten kuuluu?

Mitäpä meille. Iita tosiaan oli kuusi viikkoa siskoni hoidossa ja viihtyi siellä hyvin. Kiitos siitä siskon koko perheelle!

Iita, Minni ja Sissi

Iita myös kävi juoksunsa läpi samaiseen aikaan.

1.4. muutettiin virallisesti Jyväskylään. Jos en ole sitä maininnut. Tytöt ovat kotiutuneet hyvin.

7.4. Hilman kanssa tavattiin Lykkyä ja Tiaa. Oli todella mukavaa lenkkeillä yhdessä pitkästä aikaa.

11.4. Hilman kanssa käytiin tokoilemassa Haukkuvaarassa Ellin huomassa. Noutokapulan pitoa jatkettiin vaikka ei se vieläkään etene minnekään. Silti jatketaan ja yritetään. Lisäksi Hilma sai juosta ruutuun, harjoitteli ohituksia ja paikallaoloja. Kaikki sujui yllättävän hyvin.

12.4. oltiin shelttien kanssa puistossa. Tytöillä oli kivaa vaikka vähän yrittivätkin toisille tytöille isotella.

19.4. oltiin Muuramessa mätsärissä. Iita oli vesisateessa hienosti isojen aikuisten keltaisten 3. ja Hilma sinisten ei sij.

Sateessa kastunut missi.

21.4. treenattiin bortsujen kanssa. Iitalla oli kaikki aivan hukassa. Paikallaolossa ei pysynyt, ääntä lähti kovasti ja mikään ei vain sujunut. Hilma teki omalla tasollaan sievästi juttuja.

23.4. lähdettiin Tikkalaan mätsäriin. Molemmat tytöt esiintyivät hienosti ja saivat punaiset nauhat. Siskoni oli urhea ja esitti ryhmä kehässä Hilman. Hilma siis isojen pun.2. ja Iita pun. 1. Mikä parasta Iita yllätti kaikki ja oli vielä BIS1!

24.4. Tia ja Lykky oli taas meidän seurana ja tehtiin pitkä lenkki vanhoja muistellen.

    

4.5. puistoseura näytti tältä.

Osat vaihtuvat

Lauantaina 27.2. meillä oli Taitavien Tassujen hallissa Laura Okkerin tokokoulutus. Alun perin en meinannut mennä ollenkaan. Koska Mirva osaa puhua sujuvasti sai mokoma suostuteltua mukaan. No toinen ajatus oli mennä Iitan kanssa. Hilmaahan ei huomioida missään määrin koskaan. Lopulta päätin, että menen molempien kanssa, mutta en tiennyt yhtään mitä tekisin.


"Hilma ei osaa mitään"


Tämä on mantra jota hoen koko ajan ja joka paikassa. Aloitin kuitenkin Iitan kanssa. Ja jäävillä. Lähinnä istumisella. Ensin tehtiin kaikkia jääviä peruuttamalla sekaisin. Käsimerkin kanssa kaikki sujui hyvin ja vielä ilmankin Iita erotteli käskyt. Jostain syystä seuraamisen tullessa mukaan kuvioon, pakka levisi. Iita kyllä seurasi, mutta ajatukset olivat muualla ja käskyt eivät menneet perille. Siispä jatkossa häiriöö enemmän ja liikkurointia mitä ihmeellisimmin käskyin.


Entä se Hilma? Asennevamma oli taas heti päällä. Nimittäin omistajalla. Valitin ettei koira tule perusasentoon ilman namia, koska sen kanssa ei ole tehty mitään. Kokeiltiin ensin namilla ja sitten ilman. Hilma tuli perusasentoon useita kertoja ilman namia. Kysymys kuului: "Mikä oli ongelma?". Seuraavaksi perehdyttiin seuraamiseen, kun Hilma on kädessä kiinni, kun olen tutittanut niin pitkään. Tehtiin seuruuta namilla palkkaamalla ja sitten siirtämällä käsi selän taakse. Koira jatkoi seuraamista eikä katsonut piiloon mennyttä kättä. Taas kysymys: "Mikä oli ongelma?".
Viimeisenä otettiin jääviä ja niissä vaati vielä käsimerkkiä aika paljon. Mutta hyvällä mallilla nekin olivat. Pätevä pieni musta!


Iitan kanssa taidettiin jatkaa jääviä eikä ne sen kummemmaksi muuttuneet. Iita kuunteli vain Lauran selostusta. Seurasi kyllä vierellä, mutta ajatukset olivat muualla. Lisäksi harjoiteltiin merkinkiertoa joka oli myöskin vaikeaa. Iita siis lomalle.

Hilma jatkoi kapulan pidolla joka oli hyvällä mallilla. Siitä sitten merkinkiertoon jonka pieni tajusi nopeasti. Mikä hienointa, Hilma oli irti eikä kadonnut paikalta vaan halusi tehdä yhdessä juttuja.


Heti seuraavana päivä Iita teki katoamistempun sillä välin, kun olin Killerillä raveissa. Iita on siis melkein kuukauden ollut siskoni hoidossa. Kuulemma ei välttämättä tarvitse hakea enää sitä takaisin. Niin hyvin on kiltti pieni asettunut kodiksi serkkutyttöjen seuraan.


Hilman kanssa käytiin 29.2. treenaamassa Jattilassa oma-apuryhmässä. Rallytoko oli aiheena. Hilma oli aavistuksen kujalla, mutta saatiin jotain tehtyä. Kivaa oli.


Hilma aloitti taasen juoksut ja melkein jo lopettikin.


Hilman kanssa myös käytiin näyttelyssä viime sunnuntaina. Mitään mainittavaa ei tullut. Tiukalla tuomarilla H. Neiti käyttäytyi hienosti kehässä eikä sen puoleen ollut ongelmia. Esitin myös porokoirakehässä Lumo nimisen neidin jolla meni päivä hyvin. Muutenkin kaveri oli kyllä mallikelpoinen niin ulkoisesti kuin käytökseltään.