Pyjamabileet ja piirimestaruudet

Maanantaina tosiaan vietin iltaa Killerillä Oivan ja tyttöjen kanssa. Oivan kanssa tehtiin yhdessä juttuja, vähän rally-tokoa ja kontaktia. Tytöt otettiin mukaan lenkille kiertelemään ja lopuksi treenasin tytötkin.

Hilma, Oiva ja Iita Killerillä

Viikko menikin sitten nopeasti ja perjantaina oli päivä, kun Oiva tuli. Tytöt käytin metsässä juoksemassa ennen Oivan tuloa. Hilma taasen lähti Oivan tulon jälkeen mummille hoitoon. Iita ja Oiva asettuivat hyvin olemaan yhdessä ja iltalenkki meni oikein rauhallisissa merkeissä. Illalla oli pieni tassunvääntö kainalopaikasta, mutta Oiva luovutti sen hetken halimisen jälkeen Iitalle ja asettui lattialle nukkumaan.

Aamulla heräsin ennen kellonsoittoa ja lähdettiin lenkille. Iita pöllöili ja Oiva ihmetteli vain miksi. Kiva oli kyllä Iitan ja Oivan kanssa liikkua. Lenkin jälkeen söin aamupalan ja pakkasin tavarat ja suunnattiin kohti Killeriä ja rally-tokokisoja.

Kisoista enemmän. Jännitys oli aivan K-A-M-A-L-A! Oksetti, vatsassa kiersi, ahdisti.. Ehdin katsella muutamia suorituksia ennen omaa vuoroani. Iita oli vuorossa ensimmäisenä. 

Iitan kanssa tuomarina oli ihana Kirsi Petäjä. Rata oli haastava. Siinä oli kyltit 1, 8, 9, 10, 2, 11 ja 3 samassa linjassa ja aiheutti pientä päänvaivaa jo rataantutustuttaessa. Muutoin rata oli selkeä ja todella kiva. Olin toisena lähtijänä Iitan kanssa ryhmässä 2. Temppuiltiin ennen radalle menoa ja Iita oli tosi hyvin mukana menossa. Rata alkoi oikein hyvin ja suht vauhdikkaasti. Jostain syystä kyltti numero 11. spiraali juosten oikealle jouduttiin uusimaan. Iita puikkasi itsensä viimeisen törpönkierron aikana oikealle puolelle seuraamaan ja minä uusin. Muuten hyvä, mutta uusinta tapahtui liian aikaisin! Loppu radan pään sisällä kävi huuto: "Se oli väärä kyltti!", mutta kuin ihmeen kaupalla tulos oli 93p ei hylätty! Olin niin onnellinen. Palkintojen jaossa tuli uusi yllätys, tuomarin palkinto! Tuomarin sanoin: "Tämä koira hymyili tai paremminkin nauroi koko radan ja sellaista rally-tokon pitäisi olla ja ohjaaminen oli kaunista." Olin niin otettu! Minun pieni Iita. Itkuhan siinä tuli.

Mutta jotta elämä ei olisi liian helppoa, oli voittajaluokka vielä jäljellä. Ahdisti ja pelotti. Oivan kanssa ehdittiin käydä kävelemässä ja ihmetellä hallia. Sen jälkeen kävin rataantutustumisessa ja rata oli seuraavanlainen:



Mitään hirveän pahaa ei paperilla näkynyt, mutta voi luoja kuinka lähekkäin jotkut kyltit oli! Se mitä muistan, uusin kyltin nro 2. en saanut Oivaa vaihtamaan heti puolta. Spiraali meni ok. Kyltillä nro 11. olin ottanut jonkun askeleen, ei muistikuvaa. Kyltin 15 uusin omasta virheestä ja toisella kerralla Oiva ei enää halunnut sitä tehdä. Käytösruudun 2min olivat elämäni pisimmät. Oiva vinkui ja siitä tuli vielä -2. Selvittiin hengissä! Tulos oli kaunis pyöreä 0. Miinusta tuli kokonaisuudessaan 56p. Tämä oli kyllä sellainen kokemus kuitenkin, että en voi kuin kiittää Mirvaa Oivan lainasta!

Kisoista tultiin takaisin meille ja otettiin lepiä Oivan, Iitan ja Hilman kanssa. Illalla lähdettiin vielä kiertämään lenkki ja silloin Mirva tulikin Oivaa hakemaan.

Nyt siis kohti uusia seikkailuja ja viikon päästä uusi kisa!

Kuulumisia

26.8. käytiin Muuramessa rally-toko kisoissa. Itsellä oli kamala väsymys ja jotenkin epäkisaajamainen olo. Koiraan se heijastui heti. Iita unohti eteenistumisen kokonaan ennen kisaa.






Muuramen Avorata





Rata ei tuntunut mahdottomalta eikä oikeastaan edes vaikealta. Ensimmäisellä kyltillä miinuksia tuli tuli siitä, että Iita seisoessaan kääntyi, kun kiersin sen ympäri. Ensimmäinen eteenistumis tehtävä sujui ongelmitta, mutta siihen se jäikin. Toisen eteenistumis tehtävän uusin, kun Iita ei vaan istunut eteen vaan tarjosi takaisin sivulle. Uusinnan jälkeenkin se teki ylimääräisen lenkin edessäni ja eteenistuminen tuntui mahdottomalta. Suurin avuin ja elein sain kuin sainkin sen istuutumaan eteeni ja matka jatkui. 85p saatiin pidettyä kasassa eli hyväksytty tulos. Kirjoja jaettaessa tuomari kehui Iitan työskentelyä ja harmitteli tuota yhtä epäonnistunutta kylttiä. Sanoin tuomarille: "Tämä ei ollut meidän parhaita päiviä." johon tuomari vastasi ihmeissään: "Eikö?" Ilmeisesti se ei sitten niin pahalta näyttänyt kuin miltä tuntui. Alla ensimmäinen kisavideo jonka Jenni ihana kisakaveri kuvasi!



Sen suuren harmituksen ja ihmetyksen jälkeen ollaan tehty eteenistumis jumppaa. Ja kaikki on sujunut hyvin.

28.8. olin turistina katsomassa pentunäyttelyä ja ulkoiluttamassa kameraa pitkästä aikaa. Keli suosi ja mieli tuntui virkeältä.

Pientä pohjustusta siihen mitä seuraavaksi tapahtui..

Rakas ystäväni oli sattunut tekemään itselleen pienen tuplabuukkauksen (joista olen itsekin tunnettu) joten hän halusi tarjota minulle mahdollisuutta kilpailla hänen koirallaan rally-tokossa. Asia on kunnia asia minulle. Myöskin hyvin jännittävää paristakin syystä;

1) Jännitän aina kisoja

2) Koira on "vieras"

3) Kyseessä on voittajaluokka

2.9. sovittiin Mirvan kanssa treenit Köhniölle. Iitan kanssa tein jumppaa ja vähän hyvin sekalaista tokorallysekoitusta. Treenien päätarkoitus olikin harjoitella Oivan kanssa. Oivan kanssa vähän tutustuttiin ja opettelin Oivan käskyjä ja yleensäkin sitä miten koira toimii. Samalla kokeiltiin yksittäisiä kylttejä voittajaluokasta, tosin ilman kylttejä, mutta liikkeinä.

Loppuun Hilma pääsi tekemään tositosimöllienmölli tokon. Se sisälsi pienen seuraamisen, jossa huomattiin jo lähdössä koiran pysyvän paremmin paikoillaan jos omistaja seisoo suorana. Lisäksi liikeisiin kuului seuraamisesta seisominen joka on vielä todella kesken. Kaukokäskyt oli aikas hienot! Ja voi sitä hyppyä! Hilma jäi nätisti odottamaan, mutta ennen käskyä ennakoi ja MELKEIN nosti takamustaan, kunnes tajusi ettei vielä ollutkaan lupaa ja odotti käskyä. Hieno hyppy, mutta perusasento uupuu vielä lopusta.

Keskiviikkona 7.9. meillä oli juhla päivä. Hilma pieni hillerin poikanen täytti 2v! Joko siitä on kaksi vuotta, kun tuo pieni häirikkö maailmaan astui? Mihin aika oikein menee?

Nakkikakkukestit

Perjantaina 9.9. pidettiin taas treenit. Tällä kertaa häiriössä Killerillä juuri ravien kanssa yhtä aikaa. Tehtiin pieni rallyrata (suora) joka oli todella vaikea ja tarkoitus oli sitä harjoitella Oivan kanssa. Häiriö oli todella hyvä ja näin oikeasti miten siihen koiraan pitää saada ote, kun on elämää enemmän ympärillä. Hyvin me lopulta suoriuduttiin vaikka Oiva selkeästi kokeili onko minua pakko totella ja jossain vaiheessa olin jopa se "ilkeä täti" ja äitiltä koitettiin hakea apua, mutta yhdessä tehtiin ja mentiin.

Iita sai tehdä vähän rallya ja koska intoa oli aivan järkyttävästi(!) tein pitemmän tokon seuraamisen ja lopetin, kun vire oli vielä korkealla.

Hilma teki vähän töitä myöskin ja oli oikein pätevä häiriöstä välittämättä.

10.9. olin päivän Onnidogissa luennoilla ja siitä ajattelin tehdä aivan oman postauksen piakkoin!

Äiti toimi hyvänä dogsitterinä ja kävi metsälenkillä tyttöjen kanssa. Tytöt olivat jopa osanneet käyttäytyä.

Eilen oltiin siskoni luona kummitytön synttärikahveilla ja koirat saivat olla mukana.

Tänään olisi tarkoitus mennä vielä ottamaan Killerille Jatpailuihin häiriöö Oivan kanssa ja siihen taitaakin jäädä meidän treenit ennen kisoja.

Kenraalit ja jumppaa

Sunnuntaina treenattiin illansuussa Jennin kanssa Lievestuoreella. Kylttejä ei ollut, telineitä ei ollut, mutta rallya me tehtiin silti. Käytiin läpi vähän haastavia juttuja mitkä saattaisi olla ongelmallisia. Iitan kanssa täytyy vain muistaa luottaa siihen. Se kyllä osaa. Käännöksissä ja sivulle siirtymisissä on vaarana tuplaistuminen joten tarkkana saa olla. Pyörähdyksen jälkeen taas on muistettava uusi käsky seuraamiseen.
Hilma sai vain vähän demota takapäänkäyttöä. Siitä lähdettiinkin kohti Jyväskylää.

Eilen tytöt jumppaili korokkeella takapäätä. Iita ei tahdo sisäistää ideaa, kun taas Hilma kikkailee vaikka miten korokkeella. Tätä on kyllä jatkettava jos ei joka päivä niin ainakin useampi kerta viikossa!

Karnevaalit!

Viime viikolla pidin kesälomaa loput pari päivää. Torstaina mentiin Niemisjärvelle suunnittelemaan Karnevaaleja ja käytiin testikierros "Kiva koirakansalainen" -testiä. Testissä olin avustamassa lähinnä häiriönä eli ajoin polkupyörällä. Oli kiva nähdä miten testi käytännössä menee ja mitä siinä tapahtuu.

Omat koirat treenasin vielä siihen päälle. Iita ei löytänyt ruutuun, ei kiertänyt merkkiä eikä seurannut. Noudon teki ihan hyvin. Siitä siis johtui, että jätin Iitan pois Karnevaalien möllitokosta.
Hilma teki ihan hyvin rally-toko juttuja.

Sunnuntaina 14.8. oli siis Karnevaali päivä. Oltiin ajoissa paikalla valmistelemassa paikkoja. Tarkoitus oli aloittaa rally-tokon voittajaluokalla, mutta kun voittajan ainoa koirakko oli poissa siirryttiin suoraan avoimeenluokkaan. Avoimessa oli ainoastaan Iita ilmoitettuna. Kävin siis vähän veryttelemässä Iitaa sillä välin, kun rataa muokattiin. Pian pääsinkin rataan tutustumaan.

Avoimenluokan rata

Ensimmäisenä oli houkutus jota ei olla paljoa harjoiteltu ja melkein heti perään hyppy joka myöskin jäänyt vähemmälle harjoittelulle. Hyvä rata siis meille! Kyltillä numero 8. tuli -10. Tuplaistuminen jota en huomannut enkä kylttiä uusinut. Muuten ihan ok rata. Elli kyllä kysyi miltä tuntui koska oli näyttänyt ihan hyvältä. Itse en ollut tyytyväinen. Parempaankin pystytään. Mutta ihan ok.

Iita avoimenluokan 1.

Seuraavana luokkana oli alokasluokka jota lähinnä seurasin kameran linssin takaa. Hilman kanssa en hirveästi ehtinyt valmistautua. Rataan tutustuin nopeasti. Vaikeita paikkoja Hilmalle oli paljon ja päätin jo etukäteen missä palkkaan, koska tiesin sen tarvitsevan palkkaa ja tiesin hankalat paikat.

Mölliluokan rata

Omaa vuoroa odotellessa Hilma oli rauhaton ja keskittyi ihan kaikken muuhun kuin tekemiseen. Radalle mentäessä korvat oli täysin hukassa. Radallakin meno tuntui pahalta, mutta jostain syystä se näytti seuraavalta..

'

Hilma teki töitä hienosti 97p edestä ja sijoittui todella nopealla ajalla luokkansa ensimmäiseksi. Lisää palkkaa tarvitsee seuraamiseen, mutta ilmeisesti suorittaa ja suoriutuu muuten hyvin. 

Mölliluokan palkintojenjako

15.8. Iitalla kävi hieroja. Ihana Mirva kävi hieromassa pienen reppanan ja löytyihän sieltä vikaakin. Lavat oli jumissa, samoin selkä. Kipeää teki paikoin. Selästä löytyi myös mahdollisesti fasettilukko joka voi tarvita jatkotoimenpiteitä. Hieronta teki selkeästi hyvää, koska jo illalla Iita heilutti iloisesti häntäänsä. Myöskin kamala kärttyisyys on vähentynyt ja leikit Hilman kanssa maistuu taas. Katsotaan piakkoin uutta aikaa ja hierotaan lisää. 

18.8. torstaina treenattiin Mirvan kanssa. Iita teki ainoastaan seuraamista ja vähän leikin varjolla jääviä. Seuraamisessa keskityttiin minun mielentilaan ja siihen etten painosta Iitaa ja voi että se minun pieni iloinen koira löytyi sieltä! Myös Mirva teki Iitan kanssa seuraamista ja Iita oli iloinen. Siihen tähdättiin ja siihen lopetettiin. 

Hilma teki rally-tokoa. Ensin vain seuraamista Mörri -häiriössä. Seuraaminen oli jo ajoittain oikein hyvää ja siitä pyrin palkkaamaan. Myös pieni pätkä rallyrataa sujui ihan kivasti. Loppuun tein Hilmalla tokon alokasluokan hypyn, mikä oli pientä varastamista lukuunottamatta hyvä ja loppuu Hilma sai metsästää irrallaan nameja. Hyvät treenit siis kaiken kaikkiaan.

Lauantaina 20.8. Hilma aloitti juoksut.

Tuotetestaus!

Alku kesästä yhteistyökumppanimme Faunatar lähetti meille testattavaksi DogArmor -PanssariPedin.

Materiaali on hyönteisiä torjuva ja nujertava, koska se on käsitelty permetriinillä. Kangas oli suhteellisen ohutta. Helppo ottaa mukaan eikä hiosta isompaakaan karvaturrikkaa.

Meillä peti sijoitettiin lattialle ja Iita omi sen heti itselleen. Se tykkäsi makoilla siinä pieniä hetkiä kerrallaan. Tarkoitus oli erityisesti testata toimivuutta punkkeja vastaan. Pedin tehosta en osaa varmaksi sanoa. Punkkeja ei ole ollut, mutta ollaanko vain vältetty punkit vai toimiko peti?

Iitan iho-oireiden jälkeen jouduin ottamaan pedin pois käytöstä. Tulehtunut iho ei houkutellut käyttämään mitään mikä voisi aiheuttaa lisää oireita. Mistäs minä tiedän olisiko peti mitään aiheuttanut tai pahentanut, mutta minimoin riskit.

Koska varsinaista mielipidettä en osaa nyt oikein käytöstä muodostaa listaan vain plussat ja miinukset.

Plussat:

+ Kevyt  
+ Pestävä
+ Suhteessa edullinen
+ Helppo käyttöinen
+ Hajuton
+ Käy monelle koolle
+ Torjuu punkit?

Miinukset:

- Ei pysy lattialla paikallaan
- Torjuuko punkit?
- Väri vaihtoehtoja ei ole
- Permetriini ei sovi kissoille

Iita omi DogArmorin itselleen. 

Plussaa siis huomattavasti enemmän, mutta koska mitään varmuutta mistään ei ole, suosittelen kuitenkin kokeilemaan. Jos koiralle ei käy niskaan laitettavat nestemäiset karkoitteet tai punkkipannat, osta tämä ja testaa. Hilmakin makoili peitteellä eikä saanut mitään oireita eikä tosiaankaan yhtään punkkia ole löytynyt. Kokeilemisen arvoinen siis!

Möllirallyt

Tiistaina mentiin hetken mielijohteesta Iitan kanssa mölliralleihin. Ensin en ajatellut mennä, mutta sitten mietin, että mitäpä siinä häviää ja pakko sitä avointa luokkaa on jossain kokeilla.

Päivä oli todella kuuma ja kehä pieni. Hilma sai viettää aikaa häkissä auton luona ja Iita odotteli kontissa kontti auki. Molemmille pidin huolen runsaasta veden saannista. Iitan kanssa vähän tein juttuja ennen omaa vuoroa ja kuvailin muita koirakoita. Hienoa oli seurata seuramme (Hankasalmen Kennelkerho ry) rally-toko kouluttajan Mervin ratoja Lilin ja Maltin kanssa sekä yhden urhean kurssilaisemme Pipsa ja Pipan sijoittumista ensimmäisessä möllikisassaan!

Iita oli luokassaan neljäntenä. Ehdin katsoa vähän edeltäviä koirakoita ja koota ajatuksiani. Iita oli taas vähän muissa maailmoissa kehään mentäessä. Ensimmäinen tehtävä menikin pieleen omasta virheestäni. Unohdin ensimmäisen perusasennon ja uusin kyltin tajutessani virheeni. Toisella kyltillä ("saksalainen") Iita haisteli kylttiä, mutta en viitsinyt enää uusia. Kyltti oli osittain pensaan alla ja aiheutti haistelun ymmärrettävästi.

Loppurata meni paljon paremmin ja lopputulos oli 94p ja 1. sija!

Olin kyllä todella ylpeä pienestä epäpörröstäni. 

Hilman kanssa tehtiin vielä huvin ja urheilun kannalta juttuja ennen kotiin lähtöä. 

Eilen käytiin Viivin luona treenaamassa Pikikuonon kennelillä. Mukana oli vain Hilma joka oli jäänyt aavistuksen vähemmälle tekemiselle. Hilmalle paikassa oli todella paljon hajuja ja jo pelkkä huomion saaminen oli työn takana. 

(Rally-toko kuvista kiitokset Jenny Rautiainen ja Marja-Leena Kääpä!)

Agilitya ja metsäretki

Lauantaina pidettiin kennelkerhon esitys Niemisjärven kylätapahtumassa. Porukkaa tuli paikalle oikein mukavasti katsomaan mitä meillä oli näytettävää. Mukana Iitan ja minun lisäksi oli Eeva Tyynen ja Lyylin kanssa ja Viivi Nanan kanssa. Esitettiin agilityä ja tokoa. Lisäksi Iita esitteli temppujaan. Kaikilla meillä oli hauskaa ja koirat toimivat hyvin. Iita oli oikea sirkuskoira ja temppuili sitä enemmän mitä enemmän ihmiset nauroivat ja taputtivat. On se vaan epeli. Eräs mies jopa tunnisti sen vielä lapinkoiraksi.

Lauantain agilityrata

Sirkuskoira

Lisäksi toimin tapahtumassa lapsi & lelukoira -kilpailun tuomarina. Tehtävä oli yhtä aikaa kunnia ja kamala kokemus. Kenenkään mieltä en halunnut pahoittaa ja mielelläni olisin sijoittanut kaikki voittajiksi. Jokainen sai kuitenkin palkintoja ja uskon kaikille lopulta jääneen hyvän mielen.


Sunnuntaina eli eilen lähdettiin aamulla tyttöjen kanssa Saukkolaan. Oli sovittu marjastusreissu siskoni kanssa. Mukaan lähti myös mummi ja siskoni mies. Plus tietysti liuta koiria. Iita ja Hilma saivat serkkutytöt Sissin ja Minnin seurakseen. Kaikki koirat saivat olla irti ja kaikki pysyivät porukassa mukana. Hilma etsi kaikki kuraojat ja Iita nautti uudessa turkissaan juoksentelusta. Mustikoita kerättiin ja kaikki tytöt söivät mustikoita ja nauttivat metsässä olosta. Kiitos Saukkolan porukalle taas!

polku metsään

Iloiset reissulaiset!