lauantai 31. elokuuta 2013

F*uck the animals

Ensin mukavempia asioita.

Viime torstaina (29.8.) käytiin Iitan kanssa tokoilemassa. Löysin omalta kentältä sopivasti häiriötä joten treenistä ei tullut millään tapaa tylsä. Vallattiin hiekkakenttä ja vieressä nurmella pikku pojat pelasivat jalkapalloa. Lisä haastetta toi jättikokoinen rusakko joka loikki vähän matkan päässä ja yritti aiheuttaa pahennusta.
Aloitettiin treenit seuraamisella. Se oli todella tiivistä taas. Ehkä voisi jopa mennä painamisen puolelle. Ainut mikä silti eniten harmitti oli oma moka, kun en taas jostain syystä älynnyt hetsata alkuun ollenkaan joten vire oli mitä oli. 
Seuraavaksi tehtiin noutoa. Lisänä oli vielä "odota" -käsky, kun kapulan heitän. Käskyllä Iita lähti reippaasti hakemaan kapulaa ja tuli samalla hyvällä vauhdilla takaisin. Mitään kapulan mälläämistä ei nyt ollut. Lisäksi mikä parasta irroitus tapahtui vasta käskystä! Sisäharjoitukset irroittamisen suhteen ovat tuottaneet tulosta.
Liikkeestä seisominen oli tällä kertaa oikein hyvä. Seuraaminen tässä oli parempaa ja seisominen tapahtui heti. En uskaltanut jälkeeni katsoa, kun pelkäsin Iitan menneen maahan, mutta siellähän se seisoi ja sai siitä palkan. 
Loppuun tehtiin vielä kaukoja. Ensimmäisellä yrityksellä välimatkaa oli varmaan liikaa. Eka I-M oli hyvä, mutta sitten se ei enää noussutkaan kuin vasta kolmannella istumaan. Uusi yritys lyhyemmällä etäisyydellä I-M-I-M hyvät vaihdot ja hurjat leikkimiset loppuun.

Sitten se ikävempi asia. Olen jo pitkään miettinyt mikä ihme ja kumma Iitaa kutittaa koko ajan. Ensimmäisenä ostin apteekista rauhoittavaa shampoota, kun mitään muita oireita ei ollut kuin kutina. Shampoolla ei ollut ihmeempää vaikutusta. Sitten sain vinkin, että koirassa saattaa olla täitä vaikka mitään ei näkyisikään. Ostin Exspottia apteekista alkuviikosta ja vetäisin sen niskaan. Kutina kyllä jatkui ja mitään ei karvan seassa sittenkään näkynyt. Seuraavaksi kuulin, että toinenkin koira kärsi kutinasta ja sillä näkyi turkin seassa elämää. Täitähän ne oli. Yhteinen nimittäjä oli sama mökki millä koirat olivat olleet. Syynäsin Iitaa harjan kanssa ja karstaan tarttui kuin tarttuikin yksi kuollut täi. Onneksi vihulaiset eivät tartu ihmiseen ja ovat hoidettavissa. Harmittaa vain kutina joka vielä jatkuu ja saattaa jatkua pitkäänkin vaikka tartunta olisi hoidossa. 

Siispä fuck the animals ja eritoten supikoirat ja ketut! I brest my face.

perjantai 23. elokuuta 2013

Koko kesän päivitykset -maraton

Heinäkuu tiivistettynä oli lomakuukausi. Viikko oltiin Iitan kanssa Lievestuoreella loikoilemassa. Viikolla vietettiinkin pienen karvattoman koiran syntymäpäiviä. 2 vuotta tuli mittariin että pätkähti. Millään ei meinaa uskoa, että siitä on oikeasti tulossa iso koira. Ei enää pentu.

Virallinen 2v kurja poseeraus. :D
Kurja ja kurjan nakkikakku.


Toinen viikko vietettiin isäni luona Havumäessä. Iita sai "pappalassa" juoksennella irrallaan ja telmiä pihassa. Tosin neitin käsitys pihasta vähän laajeni viikon mittaan. Milloin mistäkin metiköstä sain sitä huudella ja etsiä. Iita myös ui ja metsästi hiiriä, oksenti heinää, söi kuin ahmatti ja etsi edellis kesänä piilottamaansa luutaan huonolla menestyksellä.

Vauhtia piisaa!

Jäkäläkummun Riimi jäkäläkummulla

Uimamaisteri

Viikon päätteeksi mentiin mummon ja toisen papan luokse yöpymään. Siellä Iita sai leikkiä pitkästä aikaa Topin kanssa ja vauhtia kyllä riitti. Iita ui useita kertoja joessa ja allekirjoittanut jatkoi vain rentoutumistaan.

Little moment of peace - Iita & Toby

Tässä vaihessa Iita jäi mummon hoiviin, koska mummo kovasti tahtoi kaveria itselleen. Viikon Iita vietti siis vielä Havumäessä ja allekirjoittanut mökillä Suonenjoella. Iitan viikko oli mennyt marjastaen, uiden, hiiriä tappaen, karkaillen ja lenkkeillen. Eli ihan koiran elämää.

Viimeinen lomaviikkoni oltiin Lievestuoreella. Nautittiin vähästä lomasta mitä jäljellä oli.

Arkeen paluu oli kyllä kaikille aika kurja. Iita ei pitänyt kaupunkiin tulemisesta ja minä töistä. Jos jotain hyvää on etsittävä niin treenit on taas aloitettu. Viikko sitten perjantaina Iita sai viettää aikaa vanhan kultsuherran Santun kanssa. Santtu ei niin välittänyt Iitan kiljumisesta ja vaativasta leikkiin kutsusta (tai käskystä), mutta innostui kuitenkin riehumaan nuoren naisen kanssa.

Viimeisimmät treenit meillä oli keskiviikkona (21.8.). Tehtiin n. 3min paikkamakuu ja harjoiteltiin lähinnä sitä asentoa. Nyt se oli aika hyvä.
Seuraamisessa meinasi väkisin lähteä mopo keulimaan, mitä ei ole aikoihin tapahtunutkaan. Korjasi hyvin ja kontaktikin pysyy nyt paremmin kuin aikoihin.
Kaukot pysyi hyvin paikallaan. Ainut miinus oli se, kun jostain syystä maahan mentäessä toinen etujalka oli pakko pistää rinnan alle koukkuun.
Luoksetulo + pysäytys meni taas hienosti. Muutaman askeleen ehkä "hiipi" ts. ei pysähdy kuin seinään, mutta pysähtyy kuitenkin.
Liikkeestä seisomista lähdettiin harjoittelemaan kivan kautta uudestaan. Menin itse puolihölkkää ja koira tuli mukana siitä iloinen "seiso" ja nami perään. Samaa toistettiin useita kertoja ja sehän seisoi. :)

Kaiken kaikkiaan treenaminen on nyt kivaa. Sisällä ollaan harjoiteltu noutokapulan pitoa ja luovutusta. Nyt ehtii jo antaa sen irroituskäskynkin ja neiti jopa pitää sitä kapulaa suussaan. Kyllä tämä tästä kasaantuu. Jotenkin kaikki vaan tuntuu sujuvan. Onko koira kasvanut loman aikana vai mitä on tapahtunut?

Lisäksi pyöräily on taas mukana ohjelmassa. Tarkoitus olisi vielä löytää tarkoitukseen paremmat ja istuvammat valjaat, että jos jollain on hyviä ehdotuksia niin niitä otetaan mielellään vastaan!

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Lömällä!

Viimeisestä päivityksestä on hetki aikaa ja paljon on tapahtunut.

25.5. käytiin Iitan kanssa metsässä eksymässä. Keli oli mitä mainioin. Aurinko paistoi ja oli kuuma kuin saunassa. Kierreltiin uusia polkuja ja lopulta päädyttiin melkein Vaajakoskelle asti. :D Kolme tuntia meni nopsaan vain luontoa ihmetellessä.

26.5. käytiin ensimmäisen kerran kokeilemassa Flyballia. Hypyt meni ihan hyvin, mutta se itse Flyball lauta mistä pallo pitäisi saada, aiheutti Iitalle harmaita karvoja. Liian kevyellä kosketuksella pallo ei lentänyt ja se vaatineekin paljon harjoittelua. Kuumakin oli ja neiti koetti sitten päästä helpommalla ja kaivaa pallon pois kolostaan. :D Kiitos Pipelle treeneistä!
Lopuksi Iita sai leikkiä shelttipoikien Rockyn ja Rambon kanssa. Mukana menossa olivat myös sheltit Sohvi ja Zorro.

27.5. treenattiin tokoa. Harjoiteltiin noutoa, kaukoja, seuraamista, paikkamakuuta, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa. Treenit oli hyvät ja sitä myöten mielikin. :)

30.5. sekä kissa että koira saivat matolääkkeet.

31.5. allekirjoittanut kaapattiin. Iita pääsi mökille mummon ja papan hoiviin ja minä sain vapaan viikonlopun.

12.6. saatiin uusi lenkkikaveri eurasier tyttö Nalle. Käytiin Ankeriasjärvellä kävelyllä ja Iita kävi samalla uimassa.

13.6. tokokoe Pieksämäki. Jännitystä ei ilmassa ollut niin paljoa kuin aiemmilla kerroilla. Jotenkin treenikertojen vähyys ja laiskottelu saivat aikaan olon, että mihinkään kokeeseen ei edes olla menossa. Kyyti saatiin Saanalta ja mukana oli tietenkin Iitan musta-valkoinen hurmuri Tomy sekä uusi musta-valkoinen tuttavuus Honey.
Paikanpäällä käytiin ilmoittautumassa ja Iitaa käytin tarpeilla. Olo oli rento ja siksi vähän ahdistikin. Käytiin myös katsomassa muutama suoritus hallissa. Halli tuntui jotenkin sopivalta, kun siellä oli niin rauhallista ja hiljaista. Käytiin ennen kokeen alkua moikkaamassa Iitan velipoikaa Reinoa, joka oli tullut samaan kokeeseen ja kuin sattumankaupalla, oltiin vierekkäin ryhmäliikkeissä. Vahinkoja minimoidaksemme annoimme koirien moikata toisiaan ennen halliin menoa.

Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 10
Seuraaminen kytkettynä 8½
Seuraaminen taluttimetta 9
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 8½
Liikkeestä seisominen 0
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 8

ALO1 166,5p, 7/14 ja TK1! :)

Luoksepäästävyydessä tuomari testasi kovasti Iitan hermoja. Hämmensi niin kauan, että ilme pikkuisen värähti. :D Paikkamakuu oli ehkä se jännittävin asia, koska olin varma, että Iita ei siellä pysy veljensä vieressä. Kuin onnenkaupalla saatiin paikkamakuusta 10, koska tuomari ei kuullut kaksoiskäskyäni maahanmenossa eikä huomannut, että Iita ennakoi perusasennon. :D
Ensimmäisen seuraamisen keskeytti tuomari. Hihna oli liian tiukalla. Lopuksi vielä sanoi: "Kovasti yritit sössiä tuota seuraamista, mutta epäonnistuit." Toisessa seuraamisessa oli hyvä tekemisen meininki vaikka tässä vaiheessa jännitinkin paljon itse. Katsojien aploodit seuraamisen jälkeen oli aika harvinaista ja hienoa kuultavaa. Harmi, että en saanut videolle suoritusta niin en itse tiedä miten se meni.
Liikkeestä maahanmeno oli varmaa Iitaa. Maahanmeno oli kuulema ollut todella nopea. Koira oli vain pudonnut maahan.
Luoksetulo oli muuten mahtava, mutta perusasento jäi taas uupumaan.
Liikkeestä seisomisessa tuli joku katkos koiran päässä ja se menikin maahan. Kehuin kuitenkin, mitäpä näistä.
Estehyppy meni taas hieman vinoon, mutta kyseinen tuomari ei siitä pisteitä vähentänyt.
Jotenkin kummassa pisteitä kertyi sen verran, että saatiin koulutustunnus ja itkuhan siinä pääsi. On se vaan niin hieno tyttö. <3

Iita ALO1 TK1 ja Tomy ALO1




15.6. lähdittiin Toivakkaan talkoohommiin. Vähän jännitti viedä Iitaa paikkaan jossa on muita koiria, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin. Iita sai seuraa kahdesta labradorinartusta Larasta ja Lulusta. Tytöt uivat paljon ja leikkivät pihalla. Iita kävi keräämässä heinäpellolta muutaman punkin matkaansa ja kävipä myös hätyyttelemässä kanojakin. Kana parat.

Iita ja labbikset

Kuka ehtii ensin hakemaan lelua?

Kepo ja tytöt




Juhannus meni Lievestuoreella tutulla porukalla. Iita pääsi uimaan perjantaina (21.6.) Suskun ja allekirjoittaneen ottaessa aurinkoa. Iitasta on tullut oikein mestari uimari ja se pitää pallon noutamisesta yms.

Pallo on todella kova juttu.

Rrrravistus

Rantavahti <3



Juhannuspäivänä tehtiin reissu Havumäkeen. Iita pääsi jokeen uimaan ja telmimään Topin kanssa. :)

26.6. päästiin työkavereitten mukaan heidän mökille. Iita pääsi leikkimään toisten koirien kanssa. Nalle oli vanha tuttu ja nuorisolla meni taas leikit hyvin yksiin. Caron kanssa oli mukava seikkailla pitkin tiluksia ja Nikitaankin päästiin tutustumaan. Nikitan kanssa meni kahdestaan ihan rennosti, mutta kolmannen osapuolen tultua lähettyville, Iita sai Nikitalta kunnon pöllyytyksen. Onneksi neiti ei ollut moksiskaan eikä vastannut mihinkään uhitteluihin.
Rannalla oli mukava telmiä ja juosta pitkin pusikoita. Uiminen viilenti mukavasti ja kaikenkaikkiaan päivä oli kiva. Kiitos Hanna, Riitta ja Luca, että päästiin mukaan!

Nalle ja Iita <3

Nikita the Korvakoira

Caro, Nalle ja Iita <3


28.6. käytiin eläinlääkärissä hakemassa rokotteet. Mukana oli sekä kissa että koira. Iita sai kennelyskärokotteen ja oli muutenkin terve tyttö. Kaapo sai kolmevuotisen rokotteensa ja oli myöskin hienossa kunnossa.

29.6. Iita pääsi taas uimaan. Mikäs sen mukavampaa. :) Sama toistui seuraavana päivänä ja silloin testattiin uusia pelastusliivejä. Hyvin se uinti niilläkin onnistui.

Uudet liivit testissä.


1.7. oli allekirjoittaneen surunpäivä. Rakas kissani Kaapo vaihtoi omistajaa. Ikinä en uskonut tämän päivän tulevan, mutta niin se vaan tuli. Kaapo on joutunut viime aikoina olemaan paljon kotona yksin Iitan ja minun matkustellessa ympäriinsä. Onnekseni löytyi ihana pariskunta joka halusi antaa kodin rakkaalle ystävälleni. Kaapo pääsi uuteen kotiin Jyväskylään toisen kissan kaveriksi. <3

Ystävykset <3

<3

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Tokokoe osa II. sekä vuoden ensimmäinen näyttely

17.5. meillä oli toinen tokokoe edessä. Jatkettiin alokasluokassa TK1 mielessä. Koe järjestettiin Jyväskylässä, Valorinteen kentällä. Tuomarina toimi suhteellisen tiukkaa linjaa pitävä Piritta Pärssinen.

Luoksepäästävyys 10: Vähän lähestyi tuomaria.

Paikkamakuu 8: Ei mennyt maahan ensimmäisellä käskyllä. Makasi vähän toisella kupeella ja haisteli velipoikaan päin.

Seuraaminen kytkettynä 6: Aika kamalaa. Iita edisti, jätätti ja irtosi. Ei ollut yhtään mukana jutussa.

Seuraaminen taluttimetta 8½: Paransi otettaan edelleen ollen vähän muissa aatoksissa.

Liikkeestä maahanmeno 9½: Kuulema vähän hidas maahanmeno. Muuten ok. Itse annoin koiralle ihan väärän käskyn liikkeelle lähdettäessä. Allerkirjoittaneen aivopieru. :D

Luoksetulo 6: Iitan aivopieru. :D Käännyttyäni paikalleni Iita painui maahan. Käskystä kyllä lähti pirun lujaa kohti. Törmäsi minuun ja jäi seisomaan vierelle. Ainakin sai tuomarinkin nauramaan.

Liikkeestä seisominen 9: Käskyn jälkeen otti vielä muutaman askeleen.

Hyppy 8½: Edelleenkin vino ja otti muutaman askeleen "seiso"-käskyn jälkeen.

Kokonaisvaikutus 9½: Tuomari kehui kovasti. Tsemppasi loppua kohden. Näytti siltä, että meillä oli yhdessä kivaa. Käskyt olivat kauniita. :)

Tulos: ALO1, 161,5p ja sij. 4/12. :)

Kuvannut Elli Kinnunen

Luoksetuloa..


Törmäys
Tyytyväinen koira. :D


Hyppy


Meillä oli kivaa. :)


Sunnuntaina vaihdettiinkin missikisoihin tottelevaisuus. 19.5. lähdettiin Jämsään näyttelyyn ja saatiin oikein hovikuski (Hanna) ja ikioma koiran- ja omistajanhoitaja pikkumies Luca. Iita oli ainoana nuorissa nartuissa. Mitään kiitosta siellä ei oikein tullut mistään, mutta jäätelö oli hyvää. :D Iita oli tuomarin makuun liian pitkä, liian kapea, eripari korvainen, liian matala, ei kanna häntää ja turkkikin huono. Iita kyllä esitti muuta osaamistaan kallistelemalla päätään nakille ja siten saaden kaikki kehän laidalla nauramaan tuomari mukaan lukien. :D






Eilen käytiin vähän treenaamassa nartsapallolla seuraamista ja se oli kivaa. Lisäksi Iitalla oli ihan omat noutotreenit sisällä. Jostain se keksi etsiä noutokapulan ja harjoiteltiin sitten pitoa sisällä ja luovutusta.

Jostain tosin puhaltaa ihmeelliset tuulet sillä pieni lapinpöwwö oli keksinyt pistää toiset silmälasini poskiinsa. Pieni kiukku iski, mutta minkäs teit. Kai tämä oli vinkki vihdoin mennä sinne näöntarkastukseen jota olen hienosti kiertänyt jo kauan. :D

torstai 9. toukokuuta 2013

Pöllömaisteri ihan tikissä

Vappua vietettiin metsälenkin merkeissä. Mummo saatiin lähtemään mukaan, kun kelikin oli tuulta lukuunottamatta mitä mainioin. Tässä vähän kuvasatoa siltä reissulta, Iita 1v 9kk.








2.5. käytiin tekemässä pitkä metsälenkki Hannan ja Caron kanssa. Akat tuli hyvin toimeen keskenään (kuten koiratkin :D ).



7.5. tiistaina meillä oli ensimmäinen tokokoe edessä. Matkattiin Saanan ja Tomyn sekä Annan kanssa Muurameen.
Täytyy sanoa, että voi herranen aika sitä jännityksen määrää! Allekirjoittanut ei nukkunut pariin edelliseen yöhön ja paniikki iski viimeistään koepaikalla. Pelotti, ahdisti, oksetti ja paskatti kaikkea yhtäaikaa. Tupakkaa meni enemmän kuin laki sallii ja yhtäaikainen jano ja pissahätä oli mahdoton yhdistelmä, kun paikalla ei ollut vessaa! Niinpä! Mitä se sellainen peli oikein on?
Iita sai odotella autossa lukuunottamatta ulkoilutusta mikä hoidettiin alta pois. Omaa vuoroa kerkesi odotella ja muitten suorituksia seurata.
Ennen alokasluokkaa haettiin koirat ulos ja Iitan kanssa tein hyvin pienesti seuraamista mistä palkkasin sen hyvin. Koitin vaan pitää huolen etten pyörry ennen omaa vuoroa ja, että koiran mieli olisi hyvä.
Luoksepäästävyys ja paikkamakuu oli jaettu. Luokassa oli 8 osallistujaa joten jako oli 4 ja 4. Me oltiin ensimmäisessä ryhmässä. Oltiin koko luokassa toisena vuorossa joten paikkamakuussakin meidän molemmilla puolilla oli koirat.
Koko koe meni oikeastaan ihan sumussa, mutta tässä olisi pisteet osa-alueittain pienillä kommenteilla.

Luoksepäästävyys 10: Iita oli yllättävän nätisti paikoillaan, kunnes heitti tuomarin silittelyssä selälleen. :D Tuomarin kommentti: "Ei sun sinne maahan asti tarvii mennä."

Paikkamakuu 9: Ennakoi perusasennon, muuten hyvä.

Seuraaminen kytkettynä 9: Pientä haaveilua matkalla.

Seuraaminen taluttimetta 8½: Vähän enemmän haahuilua.

Liikkeestä maahanmeno 10: Ei moitteita.

Luoksetulo 7: Kaksoiskäsky. Ei tullut ensimmäisellä vaan oli ihan omissa maailmoissa. Lopussa perusasento tuli viiveellä.

Liikkeestä seisominen 10: Yllätti täysin. Voi sitä onnen tunnetta, kun kääntyi ympäri ja näki, että se todellakin seisoo! :)

Estehyppy 7½: Hyppäsi pienen arpomisen jälkeen ja jäi vinoon esteen taakse. Ennakoi vielä perusasentoa.

Kokonaisvaikutus 9: Koira oli vähän kysymysmerkkinä koko kokeen. :D

ALO1 174p 4/8.

Hieno ensikokemus ja täytyy kiittää kaikkia jotka jaksoivat tsempata ja katsoa mun panikointia ja kiitos myös kaikille onnittelijoille!

Linkki vielä tokokoevideoon josta iso kiitos Annalle!

Tänään käytiin Iitan kanssa mätsärissä Citymarketilla. Vettä vihmoi ja sijoitusta ei taaskaan tullut. Tulipahan samalla lenkki tehtyä jos ei muuta. :D 



sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Pöllömaisteri - koirakoulun kauhukakara

Pääsiäisen vietin ilman koiraa. Iita lähti mökkeilemään perjantaina (29.3.) ja tuli takaisin vasta maanantaina (1.4.).

6.4. käytiin viimeisen kerran jäällä. Saatiin olla Iitan kanssa pitkästä aikaa kahdestaan pitkällä lenkillä ja hermo lepäsi kyllä. Iitalla tosin oli joku omakeksimä luonnetesti menossa mihin kuului lumiukon haukkuminen ja puun oksalla olevan muovipussin piiritys. :D

11.4. Käytiin Killerillä Kilpatallin maneesissa mätsärissä. Meitä tuomaroi Taina Miettinen (Peikkovuoren kennel) ja saatiinkin punainen nauha. Sijoitusta ei kyllä tullut ja palkintosijat meni kyllä aivan oikeaan osoitteeseen. Hauskaa oli käydä ensimmäistä kertaa ns. sisätiloissa näyttelemässä ja kahvikin maistui ulkosalla oikein hyvälle.

16.4. treenattiin Saanan ja Tomyn kanssa. Tehtiin paikkamakuu joka oli oikein onnistunut. Saana liikkuroi alon liikkeitä ja liikkurointi ei tuottanut ongelmia. Seuraaminen oli hyvää, mutta itse kompuroin taas jalkoihini. Liikkeestä maahanmeno oli oikein napakka. Luoksetulossa loppuasento tökkii ja liikkeestä seisominen meni maahanmenoksi. Muuten mukava treeni. Lopuksi käytiin koirien kanssa lenkillä ja mukaan liittyi Saanan silkkiterrierit Taimi ja Ida.

20.4. treenasin aamulla yksin Iitan kanssa Huhtasuon liikuntapuiston kentällä. Tehtiin alokasluokan liikkeitä ja nyt ei ollut moitteita missään. Lopuksi heitettiin lenkki Kangaslammen rannassa ja istuttiin nauttimassa kevätauringosta. :)

21.4. oltiin mätsärissä Seppälän Citymarketin parkkipaikalla. Yhtään en taaskaan muista kuka meidän pari oli, mutta punainen nauha saatiin. Lopulta sijoitusta ei tullut, mutta tuttavien näkeminen oli kyllä mukavaa ja keli palkitsi.

22.4. treenattiin tokoa Palokan suunnalla. Saana ja Riikka olivat hyvänä apuna ja siitä kiitos heille. Paikkamakuu oli hyvä. Seuraaminen oli jo parempaa, kun käännöksetkin onnistuvat. Tällä kertaa liikkeestä maahanmeno tökki ja seisominen onnistui. Luoksetulossa perusasento puuttui ja hyppy oli ihan ulalla. Toisinsanoen se oli pellehyppy. Ensimmäinen yritys meni riman ali kirjaimellisesti, jäi kyllä seisomaan esteen toiselle puolen. Toinen yritys oli kierto ja seisomaan esteen taakse. Lisää harjoitusta siis.
Lopuksi tehtiin koirien kanssa lenkki ja hauskaa tuntui olevan. Iita sai seuraa bortsupojilta Tomylta ja Pyryltä ja mukana menossa tietysti silkit x2.

23.4. treenattiin taas Palokassa. Paikkamakuu oli aika.. noh.. koira näytti enemmän hylkeeltä kuin koiralta. Mihinkään se ei kyllä lähtenyt vaikka ohi kulki kaksi berniäkin. Plussat siitä! Jäävät oli nyt hyviä ja hyppykin onnistui lopulta. Luoksepäästävyys oli työntakana mutta pysyi se jotenkin nahoissaan. Seuraamista tehtiin pätkiä ja suonissa virtasi taas kengurubensaa. Mistä lie sitä tankannut?

25.4. treenattiin omalla kentällä. Jäävät oli ihan hukassa. Seiso = maahan, jostain paineistuu. Paikkamakuun asentoa myös haettiin sekä luoksetulon loppuasentoa. Seuraaminen oli oikein nättiä. Iita tosin kesken treenien karkasi jonkun tytön luokse, koska luuli sitä joksikin tutuksi ihmiseksi.
Sisätiloissa harjoiteltiin vielä hyppyä eikä siinä tällä kertaa ollut ongelmaa.

26.4. lähdettiin bussilla kohti keskustaa ja sieltä vaihto ja kohti Kypärämäkeä. Käväistiin Iitan kanssa Kypärämäen Musti&Mirrissä ostoksilla ja mukaan tarttui uusi narupallo. Siitä suuntasimme Ellille ja treenaamaan.
Seuraaminen oli suht ok. Painoi kylläkin. Jäävistä liikkeestä maahanmeno oli hyvä ja liikkeestä seisomisessa painui maahan. Paineistuu edelleenkin. Lopulta luulen keksineeni siihen ratkaisun. Siitä lisää jos olen oikeassa. Luoksetulon loppuasentoa harjoiteltiin edelleenkin ja se vaan ei meinaa luonnistua ilman erillistä käskyä. Nouto oli pakko kokeilla myöskin ja olihan se kesken. Mällää kapulaa ja sylkäisee sen suustaan perusasennossa. Ruutu oli ihan hukassa, mutta eipä sitä olla tehtykään.
Treenien jälkeen lähdettiin lenkkeilemään kohti Laajavuorta. Mukana oli Mio ja Katla ja jossain vaiheessa mukaan liittyi kolmaskin karjakoira Armi. Iita oli kummallinen koko matkan. Ei kiinnostunut Ellin koirista ja Armin haastaessa leikkiin käänsi vaan päätään toiseen suuntaan ja matkasi yksin.
Laajavuoressa kokeiltiin ensimmäistä kertaa esineruutua. Se oli oikein hauskaa ja Iita tuntui tajuavan humpan juonen heti. :)
Laajavuoresta tultiin bussilla kotiin. Heti, kun päästiin ulos autosta Iita alkoi oksentamaan. Ikinä se ei ole kärsinyt matkapahoinvoinnista ja mitään se ei ollut syönytkään. Matka Huhtakeskukselta kotiin tuntui kestävän ikuisuuden ja litimärkänä odotin koiraa joka voi pahoin vähän väliä koko matkan. Pakko oli kuitenkin kotiin päästä. Kotona pesin koiran ja asetin sille pyyhkeen lattialle jonka päällä se makasikin koko loppuillan. Onneksi oksentaminen loppui ja muutenkin Iita tuntuu taas omalta itseltään.

Nyt olisi aika startata uuteen viikkoon ja uusiin haasteisiin. Palaamisiin!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Kevättä odotellessa

Lomaviikon perjantaina (15.3.) käytiin mummon ja papan kanssa pilkillä Ankeriasjärvellä. Kolmisen tuntia vierähti jäällä edes takaisin seilatessa. Kalasaalis oli laihahko, yhdestä ahvenesta tuskin keiton makuun kukaan pääsi.



Seuraavalla viikolla oltiin taasen tiistaina Ankeriasjärveä kohti menossa, kun vastaan tuli (mikäs muukaan kuin) irtokoira. Koiran omistaja ei kutsunut koiraansa eikä tehnyt mitään pahoittelevaa elettä. Meinasi verenpaineet nousta, mutta ei kuitenkaan. Ajattelin, että menetys on lopulta hänen jos joku pienen tutsipuudelin syö. Me jatkoimme matkaamme ja nainen noukki koiransa valjaista kainaloon ja jatkoi toiseen suuntaan. Iitakin sai myöhemmin juoksennella vapaana ja oli hyvin kuulolla.

Keskiviikkona saatiin lenkkiseuraa Hannasta ja Carosta. Pientä epävarmuutta oli alkuun ilmassa siitä, mitä Caro Iitasta tuumaa. Epäilyt oli kuitenkin turhaa ja lenkki meni ihan hyvin. Iita tosin alkuun pöljäili ja allekirjoittaneen hermot ei sitä kestänyt. Tai oikeastaan ranne ei kestänyt. Olen kärsinyt pari viikkoa oudosta kivusta ranteessa ja joitakin liikkeitä se ei vaan kestä.
Lenkin päätteeksi käytiin Iitan kanssa vielä kaksistaan touhuilemassa päiväkodin parkkipaikalla seuraamista ja jääviä kera luoksetulon. Kaikki meni oikein mallikkaasti. :)

Torstaina meillä oli reissu Tikkalan mätsäriin. Koiria oli paikalla yllättävän paljon ja paljous taisi yllättää järjestäjätkin. Paikalla tavattiin useita lapinkoiria ja Iitalla tuntui olevan hauskaa.
Itse kehästä jäi paha maku suuhun vähän meille kaikille. Tuomari jakoi porukan kahtia ja juoksutti isossa ryhmässä pientä kehää ympäri 2-3 kertaa jonka jälkeen katsoi kaikkien takaliikkeet viiden ryhmissä. Siitä sitten valittiin sijoittujat ja muille kiitosta ja kirvesvartta. Moni oli sitä mieltä ettei tuomari edes katsonut kaikkia koiria ja tuosta ei voi edes sanoa, että saipahan kokemusta. Iitan kanssa syötiin lohdutus makkara ja lähdettiin porukalla ajamaan takaisin kohti Jyväskylää. Tulipahan käytyä eikä toiste tarvitse mennä.

Lauantaina elikkäs eilen päästiin Tian ja Lykyn kanssa aamulenkille. Matkattiin Ankeriasjärvelle missä koirat sai juosta irrallaan. Lykyllä oli taasen vähän omat jutut, mutta näyttäytyi kivasti aika ajoin ja kävi ottamassa kontaktia muihin. Iita seurasi Tiaa ja minua ja välillä kävi katsastamassa maastoja Lykyn kanssa. Kiitos taas seurasta!






Tänään käveltiin kauniissa säässä Kauhatielle hakemaan Topia lenkille. Lähdinkin sitten siitä jatkamaan matkaa kahden koiran voimin. :) Aurinko lämmitti mukavasti ja koiratkin tuntuivat nauttivan. Käveltiin hiekkamontuille missä koirat pääsivät juoksemaan vapaana. Iitan kanssa meille tuli ulkoilua liki kolme tuntia. :D Tultiin kylläkin autokyydillä kotiin ja voi olla, että olisin saanut pientä sylikoiraani kantaa loppumatkan sillä niin väsynyt neiti oli. Kiitos vielä Topin porukoille koiran lainasta ja kyydistä!