26pv tehtiin lenkki Ankeriasjärven jäälle. Kerrankin siellä oli oikeasti hyvä liikkua, kun kelkkailijat olivat siellä ajaneet eli siellä oli kuin olisi tiellä kävellyt. Iita juoksi innoissaan pitkin poikin ja nautti olostaan. :)
Seuraavana päivänä treenattiin tokoa. Seuraaminen taluttimessa oli parasta varmaan koskaan. Yhtään ei edistänyt (ts. lähtenyt menemään kuin ei tietäisi mitän tehdään), perusasennot tuli ihan kohdilleen ja käännökset oli hyviä. Seuraaminen taluttimetta olikin sitten yhtä pomppua. Kierrokset nousi ja jouduin tekemään töitä ettei menisi pelkäksi riekkumiseksi. Käännökset oli kyllä tässäkin silti hyviä. Liikkeestä seisomista ennakoi taas ihan liikaa. Ei edes lähtenyt seuraamaan vaan jäi suoraan perusasennosta seisomaan.. Paikkamakuussa pysyi hyvin 2min. Noutoa tehtiin useampi toisto ja innokkaasti lähti hakemaan. Palautus meinasi mennä leikiksi ja siitä huomautin. Ei ottanut itseensä vaan toi kapulan nätisti sivulle. Loppuun leikittiin yhdessä narupallolla ja sekös oli mukavaa. :)
Tiistaina (29pv) lähdettiin katselemaan uusia maisemia ja löydettiin tie jonka varrella ei kukaan vielä ainakaan asu. Siellä heiteltiin palloa ja Iitalla oli kivaa. Se oli niin innoissaan pallosta, että ajattelin kokeilla jäävien seuraamis käskyllä seuruuttaa sitä. Nyt ei ennakoinut ollenkaan. Hurraa!
Keskiviikkona kaikki sitten menikin ihan penkin alle. Iltaruoalla koitettiin tehdä vähän töitä ja lopputulos oli lähinnä järkyttävää. Sivulle koira ei tullut ollenkaan. Korvat luimuun, häntä koipien väliin ja selälleen. Taas sai yksi ihminen olla kysymysmerkkinä. Mitä ihmettä? Tehtiin loppuun pari ihan helppoa ja helpotettu juttua ennen kuin annoin loput ruoasta palkaksi.
Perjantaina sitten odottikin yllätys. Iita aloitti toiset juoksunsa. Se selitti hyvin paljon tuota ailahtelua. Juoksuväli oli n. 8kk. Jouduttiin perumaan yhteislenkki Lykyn kanssa, mutta onneksi (tai Iitan onneksi) nähtiin lenkillä naapurin pojat Puhku ja Eetu ja päätettiin antaa koirien telmiä Kangaslammen jäällä irrallaan hetken aikaa.
Nyt meillä onkin hyvin hiljainen lapinkoira kotona. Nukkuu paljon ja on omissa maailmoissaan. Tokoilu jätetään nyt juoksujen ajaksi pois ohjelmista. Katsellaan sitten juoksujen jälkeen uudestaan missä mennään. Siihen asti ulkoillaan ja ollaan vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti