torstai 30. lokakuuta 2014

Mukamas loma

Allekirjoittanut on viettänyt "mukamas lomaa" tämän viikon. Mistään oikeasta, rentouttavasta lomasta ei voida puhua, kun aamuheräämiset on n. klo 05.00 ja kotona riehuu koko ajan pieni termiitti ja sen seurana isompi termiitti.

Sinäänsä elo Iitan ja Hilman kanssa on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Iitan leikit alkavat vähän rauhoittumaan toisin kuin Hilman joka tuntuu koko ajan rähjäävän, kitisevän tai pahoittavan mielensä. Yöt menee yhdellä heräämisellä, kun pieni koira ei vaan jaksa koko yötä nukkua. Silloinkin hetken kitisee ja taitaa käydä pissalla, mutta pimeässä ja hiljaisessa makuuhuoneessa käy kyllä uudestaan unille. Aamuisin on herätty ulkoilemaan ja syömään ja sen jälkeen on tytöt leikkineet aikansa ja allekirjoittanut nukahtanut ja herännyt muutamaa tuntia myöhemmin hiljaisuuteen.

Sitä rataa ne päivät ovat jatkaneetkin. Nukutaan, syödään, riehutaan ja sama toistetaan useamman kerran. Hilma saa ruokaa niin paljon kuin sattuu syömään ja sitä tarjotaan usein. Annokset ovat todella pieniä vielä, mutta toivotaan painon lähtevän nousuun. Tänä aamuna se oli ehkä karvan verran ylöspäin.

Eilen käytiin lyhyellä hihnalenkillä mikä sujui oikein hyvin. Hilma kipitti menemään nätisti Iitan perässä. Irtihän tuossa tiellä ei uskalla pitää, ettei vain pieni jääräpää jäisi auton alle.

Tänään lähdettiin automatkalle maaseudulle. Hilma antoi painavan vastalauseen konttiin joutumisesta, mutta nukahti pian ja nukkui koko matkan. Käytiin isäni luona tutkimassa uusia paikkoja ja Hilma oli heti kuin kotonaan. Ja Iita tietysti oli kotonaan. Iita tarkasti itsenäisesti tontin ympäri ja palasi pihaan odottamaan sisälle pääsyä. Kahvin juonnin jälkeen lähdettiin Lehtolaan ja pellolle koirien kanssa. Iita juoksi isompaa lenkkiä ja Hilma tuli minkä jaloistaan pääsi perässä. Välillä piti huilata ja ihmetellä, mutta kovasti tuossa pienessä tirriäisessä on virtaa ja päättäväisyyttä. Automatka kotiin olikin sitten kovin hiljainen ja molemmat koirat nukkuivat kontissa. Kotona olikin virtaa ja sitä tuntuu riittävän.

Hilma sunnuntaina uudessa kodissa.

Iita tarkkailee uutta tulokasta.

Meno näyttää tältä koko ajan. Äänestä ei sitten puhutakaan. :D

maanantai 27. lokakuuta 2014

Perheenlisäystä

Mitäpäs meille..

Lauantaina kävin katsastamassa ns. viimeisen kerran. Hermothan siellä kieltämättä meinasi mennä, kun joka paikassa tuntui roikkuvan pentu hampaineen kiinni. Mutta silti niin hauskoja kersoja.

Eilen meillä olikin sitten jännä päivä. Lähdin jo aamusta pentujen luokse ja edessä olikin pentujen pesua. Pesin käteni pesuhommista ja annoin ammattilaisen näyttää miten homma toimii. Avustin kyllä kuivaamisessa.

Juotiin kahvia ja töristiin ja kotiin tuomisina olikin pieni narttu pentu eli saanen esitellä Jäkäläkummun Hilima.



Iita pääsi ulos tapaamaan pentua ja pitkän haistelun jälkeen mopo karkasi käsistä ja leikki alkoi.. eikä ole loppunut. Iitan leikit tuntuvat välillä vähän rajuilta ja niitä pitääkin rajoittaa. Hyvin Hilma kuitenkin puolensa pitää ja komentaa Iitaa. Iita omii lelut itselleen ja Hilma roikkuu minkä jaksaa mukana. Ulkona Hilma on kutakuinkin korvaton. Itsenäinen ja itsepäinen ja katoaa hetkessä omilleen. Lisäksi hauska harrastus on siivoaminen. Ensin loiskutetaan vesikuppi tyhjäksi ja roikutaan luutussa kiinni.

Ensimmäinen yö meni yllättävän hyvin eikä koti-ikävää ollut. Molemmat nukkuivat makuuhuoneessa suht hiljaa. Ulkona ollaan ravattu koko ajan ja hihnaankin on vähän totuteltu.

Tästä tämä taas alkaa, tosin nyt koiria on kaksi. :D

perjantai 24. lokakuuta 2014

Iita pieni lellipentu

Eilen Iita sai uusvanhoja leluja. Mukava "asiakas" töistä antoi oman koiransa vanhoja leluja uusiokäyttöön nuoremmalle joka vielä leikkii. Oli oikein mieltä lämmittävä ele kaiken kuran keskellä.
Iita oli leluista oikein innoissaan. Palloja oli useita eikä pieni oikein tiennyt millä leikkisi ensin. Hauskaa katseltavaa se kyllä oli.

Suikero

Joulu tuli aikaisin tänä vuonna. :D


Tänään Iita oli saanut kölliä ukon kanssa sängyssä ja oli oikein uneen asti mennyt. Lisäksi ukko osti pienelle lellikille herkkuja kauppareissulla. Kaiken se saakin periksi. :D

Lisäksi tänään käytiin Iitan kanssa meille uudella kentän tapaisella vähän pallottelemassa. Ja herran jestas sitä vauhtia. Korvat linttaan ja täysillä pallon perään.

Nyt meillä onkin tyytyväinen lappalainen kotona. <3

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Sähköjäniksen paluu

Nyt sen jotenkin ymmärtää miksi koti on niin hiljainen ilman Iitaa. Mistä tuo sähköjänis saa virtansa?
Iita on kotiin paluunsa jälkeen ollut enemmän kuin innoissaan. Ruoka-aikaan, ulos mentäessä, työpäivän jälkeen kotiin palatessa.. se vain repeää liitoksistaan. Onneksi ei sentään enää pissaa alleen. Hirveä juokseminen paikasta toiseen, hyppiminen ilmaan, kiljuminen ja se loputon perusasennon tarjoaminen. Hassu pieni eläin.

Tänään oli pikkuisen yllättäen treenit. Tai lähdin avustamaan Annaa ja Myrskyä heidän viikonlopun näyttelyä varten ja samalla otin Iitan kyytiin ajatellen: "Samallahan se siinä menee.".
Ensin käytiin läpi näyttelyiden mahdollista kulkua ja katsottiin Myrskyn liikkeitä. Lisäksi tehtiin seisomisharjoituksia, erilaisia juoksutyylejä ja tapoja ja käytiin tietysti pieni mies läpi.

Sen jälkeen jäätiin Iitan kanssa treenaamaan.

Seuraaminen - Oli jotain aivan älytöntä. Melkein pelotti, että tulossa oli kenguruloikkaa, mutta ei sentään. Muuten meni vähä yliäyräiden. Tosi hyvä vire ja se tunne! Oli kontaktia ja kaikkea. Millä tämän saa säilymään?

Nouto - En tiedä mitä on loman aikana tapahtunut, mutta voihan hyvänen aika. Tämän hienompaa noutoa ei voi Iitalta odottaa eikä vaatia! Meinasi ensin karata, mutta jäi kuulolla. Lähti vauhdilla käskystä ja pelkäsin, että menee lekkeriksi, mutta neitipä nosti kapulan sekunnin sadasosan se kerkesi miettiä asiaa ja palautti suoraan sivulle minun vain ihmetellessä.

Luoksetulo - Se vauhti! Vauhtia oli niin paljon, että olin varma ettei se pysähdy mitenkään käskystä.. Mutta Pöllömaisteri yllätti ja pysähtyi todella nopeasti. Mitä ihmettä?!

Hyppy - Tämä olikin sitten se vaikea. Aina vaan vinoon. Hypyn jälkeen kyllä alkoi korjaamaan siirtymällä sivusta esteen keskikohdille ja istui käskystä. Tämä on vielä helposti korjattavissa kunhan kaikki muu pysyisi kasassa.

Treenit siis ylitti odotukset ja niistä tuli mahdottoman hyvälle tuulelle. Onneksi pieni höpötiiti on kotona. <3

tiistai 21. lokakuuta 2014

Kotia kohti

Iita teki paluun melkein viikon reissultaan eilen. Mökillä oli ollut kaiketi kivaa, mutta olipa neitiä koti-ikäväkin vaivannut. Nyt onkin iloinen ja "rento" koira kotona. Jos ei oteta lukuun sitä järjetöntä hyppimistä mikä alkaa aina, kun lähden jonnekin liikkumaan.

Iitan ruokavaliota on taas pikkuisen ruukattu. Puuroa en saanut ostettua vielä. Olen aika laiska sekoittelemaan mitään eri ryynejä eri pusseista vaan etsinnässä on valmis sekoitus jonka voi heittää veden kanssa kattilaan tai uuniin.
Muutoin ruokavaliossa on nyt aamuisin nappuloita ja illalla vaihdellen laatua, jotain lihaa + maitohappobakteeria(joku ei saa piimää edes ostettua) + pellavarouhetta + nivel valmisteet.
Tänään meni ruoan mukana matolääkekin. Jospa tuo mättäiden syönti taas loppuisi.

Tänään käytiin lenkkeilemässä viilenevässä säässä. Alkuun piti mennä treenaamaan, mutta treenit muuttui siivoamiseen ja tavaroiden järjestämiseen. Ostin nimittäin Iitalle tänään uuden lyhyen grip-hihnan treeneihin ja laatikoita joihin saan sekä autoon, että kaappiin koiran tavarat fiksusti.

Nyt on jatkettava siivousta ja lähdettävä ehkä askartelemaan joko koiran leluja tai koruja.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Lisää pentuja ja tokoa

Lauantaina kävin katsomassa taas Jäkäläkummun H-pentuja. Hauskaa oli seurata pieniä vilperttejä. Vein niille muutaman lelunkin ja kyllähän niistä kinastelemaan päästiin. :D Aivan huippuja nuo pienet tenavat ja kyllä niistä hyvin näkee kenen kasvatteja ne on. 

Eilen käytiin Iitan kanssa kaksin treenaamassa Hangan lavalla. Treeni "ohjelma" näytti seuraavalta:

Ruutu - Löytyi todella hyvin alustalla. Näki, että sinne vietiin jotain ja vauhtia riitti, mutta malttoi painua maahan odottamaan vielä palloa. Hieno aloitus!

Seuraaminen - Hyvä fiilis jatkui. Edellisellä kerralla hukassa ollut kontakti löytyi ja vire oli aivan mahtava.

Paikkamakuu - Asento ei vieläkään pysy. Sitä korjasin välillä ja lopulta alkoi jo näyttää hyvältä. Tein muutaman lyhyen käväisyn piilossakin ja ilme oli aika hyvä. Iita seurasi koko ajan nenä eteenpäin mitä teen.

Ruutu - Hämäsin Iitaa, kun se oli ennen paikkamakuuta autossa. Kävin laittamassa alustalle namin, mutta en kertonut siitä. Ensimmäinen lähetys ja mitään ei tapahtunut. Toisella lähti etenemään, mutta pysähtyi melkein heti. Käskin takaisin ja avustin pikkuisen. Epäröiden juoksi vähän matkaa, pysähtyi ja lopulta valitsi juosta ruutuun asti ja sai namin lisäksi pallon perään.

Hyppy - Taas ihan kuralla. Täysin vinoon ja monta kertaa. Lopulta sain menemään suoraan ja istumisesta palkka. Joku sitä vetää vinoon vaikka siitä näkee, että se tietää mitä pitää tehdä. Onko se sitten juurikin sitä variointia?

Nouto - Ensimmäinen yritys ja juoksi hyvin kapulalle, toikin oikein kivasti, mutta jäi metrin päähän eteen istumaan ja sylkäisi kapulan melkein varpaille. Ei palkkaa vaan uusinta yritys. Nyt haki laiskasti, mutta palautti silmiään pyöritellen nätisti ja irroitti vasta käskystä.

Luoksetulo - Vauhtia löytyy, mutta se pysäytys. Ei toimi mikään. Vaatii edelleen tuotekehittelyä. Tehtiin lisäksi pientä treeniä narupalloa heittelemällä. Valeheitto, käsky takaisinpäin, pysäytys ja oikea heitto. Ja sehän toimii.

Treeneistä jäi kaikenkaikkiaan oikein hyvä mieli. Nyt katsotaan ehditäänkö huomenna vielä treenata ja sitten Iita lähteekin syyslomalle mökkeilemään mummin ja papan kanssa. 

torstai 9. lokakuuta 2014

Ota iisii

Viime viikonloppuna PITI treenata.. Toisin kävi.

Tiistaina oltiin koulutuksessa Hangan lavalla. En osaa taaskaan sanoa mitä aina koiran päässä liikkuu, mutta nyt siellä ei tunnu paljoa liikkuvan. Jotenkin ei homma vaan luista. Tehtiin kaikki vuorotellen liikkeitä liikkuroituna ja ensin käytinkin tilaisuutta hyväksi ja pidin Iitaa paikkamakuussa. Ensin asento oli oikein hyvä, mutta sitten se taas lössähti.
Ensimmäisenä tehtiin seuraamista ja voi mitä kuraa.. Kuulema paikka pysyi hyvin, mutta kontaktia ei ottanut yhtään. Kurjuuksien kurjuus. Toisaalta.. se on aika perus Iitaa.
Seuraavaksi tehtiin jääviä. Liikkeestä maahanmeno oli säätöä. Meni hyvin maahan, mutta se loppu olikin historiaa. Ennakoi perusasentoa ja sekin meni seisomiseksi. Otettiin käskystä uusiksi ja se oli jo parempi, mutta nyt tuli loppuun "mato" -liike. Jotain: ylös - seiso - istu. Sitä otin vielä sivummalla uusiksi ja oli parempi.
Luoksetulo oli taas kysymysmerkki. Ei pysty sanomaan enää otetaanko pysäytyksellä vai suoraan. Tällä kertaa se oli suora. Ennakoi pysäytystä.
Loppuun muut otti liikkeestä seisomista ja hyppyä, mutta me otettiin nouto ja hyppy. Nouto oli "ihan kiva". Palautus tuli vähän haaveillen, mutta tuli loppuun asti ja luovutus oli jees.
Hyppy olikin sitten pellehyppy. Ensimmäisellä käskyllä vinoon ja korjasi itse juoksemalla takaisin perusasentoon. Toisella käskyllä vinoon ja hyppäsi takaisin. Kokeilin saada suoraan namin avulla. Eli heitin namin esteen yli pitkälle pari kertaa. Neljäs hyppy käskystä meni jo suoraan, mutta "istu" -käskyllä meni maahan. Käskin istumaan, mutta hyppäsi takaisin. Viidennellä kerralla sama juttu, mutta nyt sain sen lopulta istumaan ja palkattua siitä.
Itsenäisesti otettiin vielä kaukot ja ne oli ihan kunnossa.

Treenien jälkeen oli hyvä katsoa Poliiseja ja Severiä.


Keskiviikkona kävin katsomassa Jäkäläkummun Riskaabelin eli Riskan eli Iitan siskon pentuja taas. Pakkohan niitä on pallotella, kun tuossa melkein naapurissa ovat. :D Johan olikin lauma riiviöitä! Nyt on ikää jo 4 viikkoa ja kaikki rähjää, roikkuu lahkeissa ja puree. Loistavia siis!

Yksi ällötyksistä. :P

Tänään yhdistettiin treeniä ja lenkkiä. Keli oli aivan loistava. Seurattiin joutsenien ylilentoa ja ihailtiin syksyn väriloistoa. Tehtiin pientä seuraamista todella hyvällä kontaktilla ja otettiin luoksetuloa eri variaatioilla. Tällä kertaa allekirjoittanut määräsi variaatiot. Perusasento oli hukassa ja pysäytykset valuivat. Vauhtia kyllä löytyi ihan eri tavalla kuin treenikentällä. Koitetaan päästä viikonloppuna vielä treenaamaan.

Supikoira


Iita on taas pudottanut kaikki karvansa, talvikarvaa siis odotellessa. Nyt olisi korvatipat annettu ja tassujen hoitoa vielä jatketaan. Eiköhän siitä vielä koira saada. ;)

perjantai 3. lokakuuta 2014

Nollausta kaverin kanssa

Eilen saatiin todella mukava viesti Annalta, joka pyysi Iitaa leikkimään Myrskyn kanssa. Mielellään lähdin viemään Iitaa Hankasalmen suuntaan. Pitkään aikaan ei olla päästy pihalla irti leikkimään ja riekkumaan kavereiden kanssa. Kelikin oli oikein mukava, kun aurinko paistoi niin pitkälle iltaan, kunnes vaipui mailleen.

Mentiin joskus viiden jälkeen Annalle ja taas tämä ensikoiran omistaja teki virheen. Jos kerran tiedän Iitan murisevan hihnassa, miksi pidin sen kiinni, kun Myrsky tuli ulos? Siinäkin sitä pohdintaa mikä ylipäätään aiheuttaa tämän hihnassa murinan. Eihän Iita tutuille murise, mutta onhan Myrskykin tuttu? Mitä ihmettä? Noh, pieni ojennus ja koira irti eikä mitään ongelmaa. Niin omituista.



Iita ja Myrsky ovat jo saman painoisia ja Myrsky Iitaa korkeampi joten pelkoa mistään ei oikein ollut. Siellä ne juoksivat ja painivat. Välillä Myrsky kokeili Iitan nahan paksuutta ja Iita huomautti asiasta vinkaisulla. Sinäänsä hyvää harjoitusta tulevaa varten. :D Välillä Iita taas palautti Myrskyä maanpintaan ja alisti reppanaa astumalla.




Kaikki meni hyvin ja oltiin jo lähtöä tekemässä, kun koirat löysivät lelun. Väsyneet, itsepäiset koirat ja lelu ei ollut hyvä yhdistelmä. Ensin lelussa roikuttiin kiinni ja muristiin ja samassa lelu tippui kummaltakin ja otettiin yhteen. Iita sai ensimmäisenä turpakäräjät ja Myrsky sai rauhoittua vieressä. Kun molemmat oli rauhallisia hain lelun pois ja annettiin koirien vielä olla hetki yhdessä ulkona. Ei mitään ongelmaa. Kumpikin otti happea hetken omillaan ja Iita kävi vielä kertaalleen pyytämässä Myrskyä leikkiin. Kummallekaan ei jäänyt paha maku suuhun eikä mitään näkyvääkään sen puoleen.



Kiitos Annalle!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Rakas raivostuttava rakki

Kyllä treenaaminen on mukavaa. Viikkoon ei olla tokoiltu, mutta kotona ollaan opeteltu uusia temppuja mm. kumartamista. Tänään sitten oli vuorossa ohjattu treeni Hangan lavalla ja voi hyvänen aika millainen päivä sattui lapinpöllöllä olemaan. Oikea pöllöjen pöllö.

Treenien alussa oli jo havaittavissa levottomuutta mikä purkautui vinkumisella ja malttamattomuudella. Perusasennossa ei pysytty kuin sekuntti ja heti oltiin tekemässä kaikkea muuta. Ensimmäisenä tehtiin seuraamista joka oli kyllä ihan kivan tuntuista. Yksi pieni hairahdus, kun mentiin läheltä toista koirakkoa, mutta muuten oikein kiva.

Välissä tein Iitan kanssa noudon palautusta ja hajoitin sen ainoan ehjän narupallon. RIP nartsa. :( (Toisaalta pääsee ostoksille!)

Seuraavaksi tehtiin jäävät. Liikkeestä maahanmeno oli ihan näppärä perusasentoa lukuunottamatta. Se taisi mennä seisomiseksi. Otettiin loppu uusiksi ja oli vähän parempi. Silti joku epämääräinen seison istun sekoitus.

Liikkeestä seisominen oli aivan kuralla. Iita kääntyi ja otin liikkeen uusiksi. Höyläsin sitä vielä muutamaan otteeseen sivummalla kunnes perusasennon ennakointi yms. unohtui.

Luoksetulo oli taas jotain epämääräistä. Vauhtia oli kyllä, mutta stoppi valui ja valui ja valui..

Lopuksi otettiin vielä noutoa mikä meni ihan perseilyksi. Iita juoksi vauhdilla kapulalle, rähinällä kimppuun, palautusmatkalla pudotti kapulan ja lähti haistelemaan mättäitä. Meni hermot. Annoin kunnon palautteen ja kiikutin koiran autoon. Tuollainen peli ei vetele. Uusi yritys. Haku käskyn annoin oikein rauhallisella äänellä innostamatta koiraa. Teknisesti hyvä suoritus ja palautus käteen asti. Vauhti uupui, mutta kun liike oli muuten hyvä pidettiin isot bileet!

Noudon jälkeen halusin vielä molemmille oikeasti hyvän mielen ja jätin loppupalkan autoon. Seuruutin pätkän ja tein kaukot, mitkä olikin oikein hyvät. Siitä palkka ja ainakin koiralle hyvä mieli. Itse voi mieltään kohotella täällä kotona koneen ääressä miettiessä mikä meni pieleen.

Loppu viikosta katsotaan uusia treenejä. Varmaankin treenataan yksin, mutta paneudutaan ongelmiin. Ensi viikolla onkin sitten muuta ohjelmaa ja mietintään pistetään myös yhdet möllitokot.