tiistai 4. marraskuuta 2014

Kerkeisipä edes kirjoittamaan..

Kiirettä on pitänyt. Hilma-Perkele pitää kiireisenä ja hyvin hyvin HYVIN väsyneenä. Mutta tietysti onnellisena, ainakin allekirjoittaneen. :D
Hilma on valloittanut persoonallaan useita ihmisiä ja on todella rohkea ja reipas pentu. Itsepäinenkin toki ja välillä hermoja raastava.

Perjantaina käytiin yhteislenkillä Heidin, Pian ja Hermannin kanssa. Koiria oli mukana pieni lauma: Iita, Hilma, Roki ja Mysla. Iita ja Mysla ottivat toisistaan mittaa jo hihnassa ja nuoria narttuja ärsytti toistensa läsnäolo. Irti päästyään mitään ongelmaa ei ollut enää. Isojen koirien kolmikko paineli omiaan menemään ja Hilma teputti perässä ihmisten kanssa. Kävipä sammakon poikanen uimassakin jossain rapaojassa ja sai hienon kurakuorrutuksen. Hyvin pysyi kuitenkin mukana ja vasta loppumatkasta se joutui luovuttamaan ja matkaamaan osan matkasta sylissä.

Lauantaina lähdettiin omalla porukalla ulkoilemaan ja keli oli huomattavasti parempi kuin perjantaina. Pieni pakkanen oli hyvästä ja koirilla oli kivaa. Iitan kanssa tokoiltiin pienesti samalla. Seuraaminen oli taattua Iitaa eli todella hyvää. Kaukot oli edelleen hallussa ja noutokin sujui. Paikkamakuuta Iita sai ottaa sillä välin, kun "treenattiin" Hilman kanssa. Hilma siis sai leikkiä patukalla.




Isommasta mallia. :D

Tee siinä nyt sitten, kun toinen kiusaa.

Hilma "treeni"

Pätevä Iippa. <3

Ulkoilun jälkeen lähdettiin tekemään road trip Jyväskylään. Mentiin mummolaan kylään ensimmäistä kertaa Hilman kanssa. Hilma reipas pieni ärripurri oli kaupungissa kuin kotonaan. Reippaasti käveli kerrostaloon ja hissiin eikä arkonut liukkaita lattioita. Mummokin oli ihan myyty. :D
Pitkä reissu väsytti koiria kivasti ja ilta meni rauhassa. Iita sai makoilla sohvalla ja nauttia olostaan. Hilma sai tyytyä lattiatasoon.

Maanantaina käytiin tytsyjen kanssa hihnalenkillä, kun minnekään ei kerennyt. Virtaa riitti ja pienempi paholainen oli aivan kamala lenkistä huolimatta. Vesikuppiuinti oli illan ohjelma ja kaikkea purtiin vaikka kiellettiin. Juurikin tuon tuhoamisvimman takia otettiin sisällä harjoituksia Hilman kanssa ja teemana oli istuminen. Sitä harjoiteltiin ja äkkiä nappula alkoi sitä tarjoamaan. Hyvä Hilma!

Tänään tulin talla pohjassa töistä kotiin ja Hilman ruokittuani lähdettiin metsään. Ajattelin purkaa tyttöjen energiat sateiseen metsään ja luulen onnistuneeni. Oli ihana nähdä, että Hilma piti huolen ennemmin minusta kuin Iitasta. Ei juossut joka paikkaan Iitan mukana vaan tuli takaisin luokseni. Ehkä siitä jotain vielä saadaan. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti