Sinäänsä elo Iitan ja Hilman kanssa on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Iitan leikit alkavat vähän rauhoittumaan toisin kuin Hilman joka tuntuu koko ajan rähjäävän, kitisevän tai pahoittavan mielensä. Yöt menee yhdellä heräämisellä, kun pieni koira ei vaan jaksa koko yötä nukkua. Silloinkin hetken kitisee ja taitaa käydä pissalla, mutta pimeässä ja hiljaisessa makuuhuoneessa käy kyllä uudestaan unille. Aamuisin on herätty ulkoilemaan ja syömään ja sen jälkeen on tytöt leikkineet aikansa ja allekirjoittanut nukahtanut ja herännyt muutamaa tuntia myöhemmin hiljaisuuteen.
Sitä rataa ne päivät ovat jatkaneetkin. Nukutaan, syödään, riehutaan ja sama toistetaan useamman kerran. Hilma saa ruokaa niin paljon kuin sattuu syömään ja sitä tarjotaan usein. Annokset ovat todella pieniä vielä, mutta toivotaan painon lähtevän nousuun. Tänä aamuna se oli ehkä karvan verran ylöspäin.
Eilen käytiin lyhyellä hihnalenkillä mikä sujui oikein hyvin. Hilma kipitti menemään nätisti Iitan perässä. Irtihän tuossa tiellä ei uskalla pitää, ettei vain pieni jääräpää jäisi auton alle.
Tänään lähdettiin automatkalle maaseudulle. Hilma antoi painavan vastalauseen konttiin joutumisesta, mutta nukahti pian ja nukkui koko matkan. Käytiin isäni luona tutkimassa uusia paikkoja ja Hilma oli heti kuin kotonaan. Ja Iita tietysti oli kotonaan. Iita tarkasti itsenäisesti tontin ympäri ja palasi pihaan odottamaan sisälle pääsyä. Kahvin juonnin jälkeen lähdettiin Lehtolaan ja pellolle koirien kanssa. Iita juoksi isompaa lenkkiä ja Hilma tuli minkä jaloistaan pääsi perässä. Välillä piti huilata ja ihmetellä, mutta kovasti tuossa pienessä tirriäisessä on virtaa ja päättäväisyyttä. Automatka kotiin olikin sitten kovin hiljainen ja molemmat koirat nukkuivat kontissa. Kotona olikin virtaa ja sitä tuntuu riittävän.
Hilma sunnuntaina uudessa kodissa. |
Iita tarkkailee uutta tulokasta. |
Meno näyttää tältä koko ajan. Äänestä ei sitten puhutakaan. :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti