 |
| Iitan ensimmäinen joulu 2011. Iita 5kk |
 |
| Hilman ensimmäinen joulu 2014. Hilma 3kk. |
maanantai 5. joulukuuta 2016
Luukku 5
Paluu menneeseen..
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Luukku 4
Mikä meidät yllätti tänään? Mikä on lapinkoirista parasta talvessa? Mikä saa lapset villiintymään ja koirat iloitsemaan? No, tietenkin lumi!
Tänään Jyväskylässä on satanut reilusti lunta ja hetki ainakin nautitaan valkeista nietoksista.
Tykkääkö teidän koirat lumesta?
Tänään Jyväskylässä on satanut reilusti lunta ja hetki ainakin nautitaan valkeista nietoksista.
Tykkääkö teidän koirat lumesta?
lauantai 3. joulukuuta 2016
Luukku 3
Joka vuosi netissä pyörii koirien kanssa toteutettava piparihaaste. Haasteessa koira pitää piparia tai pipareita suussaan syömättä niitä. Tänä vuonna tartuimme haasteeseen ja sehän yllätti! Iitan kanssa ei ollut mitään ongelmaa, paitsi se, että koira oli hyvin hyvin HYVIN vakava. Hilma taas yritti ensin syödä piparit, sitten sylki ne pois suustaan, yritti syödä ne ja lopulta pienellä avustuksella piti piparit suussaan.
Iita ja Hilma haastaa kaikki kokeilemaan!
perjantai 2. joulukuuta 2016
Luukku 2
Rakas Joulupukki!
Ajattelin kirjoittaa sinulle vaikka olen jo iso tyttö ja vaikka Hilma sanoi etten saisi. Haluan kiittää aikaisempien vuosien lahjoista ja kertoa, että olen edelleen ollut kiltti tyttö. Olen treenannut ahkerasti, nostellut tippuneet tavarat, ollut hiljaa ja mahdollisimman huomaamaton. En tarvitse mitään erikoista, mutta alla kuitenkin toiveet jos jotain haluat tuoda.
Toivelista:
-vinkulelu
-treenilelu
-herkkuja
Rakkain terveisin!
Jäkäläkummun Riimi
torstai 1. joulukuuta 2016
Joulukalenteri, luukku 1
Rakas Joulupukki!
Tänä vuonna olen ollut todella kiltti. Kenkiä en ole syönyt ollenkaan. Olen myöskin ollut sisäsiisti. Iita-tädille olen ollut kiltti kaveri vaikka se välillä koittaa houkutella mieron tielle. Äitiäkään en ole kiusannut vaan olen koittanut auttaa kaikin tavoin. Olen siivonnut. Puhdistanut äitin työkassin, vienyt roskia ja pitänyt vahtia niin ulkona kuin sisälläkin. Olen siis ollut reipas tyttö.
Toivelista:
-pureskeltavia leluja
-kaikki lelut oikeastaan käy
-tennispalloja
-herkkuja (lihaisat jutut oli hyviä, tosin kaikki käy)
-luita (niitä on kiva pureskella)
Yritän parhaani mukaan olla kiltti ensi vuonnakin. Toivottavasti siellä Korvatunturilla on jotain noista toiveista.
Rakkain terveisin!
Jäkäläkummun Hilima
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
Jyväskylä KV
Olin ilmoittanut Hilman Jyväskylään näyttelyyn ja mentävähän se oli. Mentiin ajoissa paikalle ja tavattiin tuttuja. Aikaa kului seuraten uroksia ja jutustellen kehän laidalla. Hilma oli reipas oma itsensä ja tarkkaili ympärillä olevaa hälinää. Kehään meneminen jännitti taas. Meidän edellä kulki vielä Hilman sisko jonka perään Hilma olisi kovasti tahtonut. Kaikki meni ihan hyvin. Ruotsia ei tarvinnut puhua kuin koiran iän verran ja juostakaan ei tarvinnut kamalasti. Hilma esiintyi lopulta ihan nätisti ja sijoitus oli avonartuissa 2. häviten Peikkovuoren Vicille.
Tällä kertaa SA jäi saamatta, mutta iloisia oltiin ERI:stä ja jäätiin odottelemaan kasvattajaluokkaa joka saatiin kasaan. Mukana olivat Hilma, Helmi (Hilman sisko), Reino (Iitan veli) ja Titta (Iitan emä). Saatiin vielä KP, mutta ROP oli ansaitusti Peikkovuoren kennel.
Tästä alkoikin kova syyni ensi vuotta ajatellen ja miettien mihin näyttelyihin sitä mennään!
Kiitos Minna & co. seurasta vielä kerran!
Tällä kertaa SA jäi saamatta, mutta iloisia oltiin ERI:stä ja jäätiin odottelemaan kasvattajaluokkaa joka saatiin kasaan. Mukana olivat Hilma, Helmi (Hilman sisko), Reino (Iitan veli) ja Titta (Iitan emä). Saatiin vielä KP, mutta ROP oli ansaitusti Peikkovuoren kennel.
Tästä alkoikin kova syyni ensi vuotta ajatellen ja miettien mihin näyttelyihin sitä mennään!
Kiitos Minna & co. seurasta vielä kerran!
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Suurpäivitys!
Hävettää oikein todeta, että blogi on jäänyt taas päivittämättä, mutta koitetaan palata ajantasalle. Tietokoneen puute haittaa jonkin verran päivittelyä joten koittakaa kestää te (kaksi?) lukijaa jotka jaksaa päivityksiä käydä katselemassa.
24.9. meillä oli Iitan kanssa viimeinen avoimenluokan rallytoko kisa. Ulkokisa aiheutti taas pientä häiriöö Iitalle ja pelkäsin mokaamista. Lopputulema oli kuitenkin oikein onnistunut. 94p sijoitus 3. ja tuomarin palkinto "ehdottomasti päivän iloisimmasta" suorituksesta ja RTK2! Itkuhan siinä tuli. Toinen tuomarin palkinto peräkkäin kertoi sen, että Iitan iloisuus näkyy ulospäin ja se tunne mikä minulla on sisällä, on vain päänsisäinen ongelma eikä edes todellinen. Nyt siis kohti uusia haasteita ja niitähän sitten riittääkin.
Muutaman koulutuksen ehdin vetämään myös Hankasalmella ennen kelien kylmenemistä ja mikäs sen mukavampaa.
1.10. lähdettiin Tikkalaan petotestiin. Jännitti kovasti ja onneksi siskoni oli paikalla henkisenä tukena. Ensimmäisenä koirana koko päivän aloitti Iita. Arvioin Iitan käytöksen aika oikein. Se asettui heti minun ja konekarhun väliin ja oli karheana, mutta antoi pian periksi. Piti suuren välimatkan ja haukkui kovasti. Iitan suorituksen jälkeen pääsin radio haastatteluun jossa kyseltiin testin kulusta ja siitä miten koira käyttäytyi.
Hilma olikin täysi arvoitus ja en osannut yhtään mitään odottaa. Hilma olikin kovempi peto. Se teki valehyökkäyksiä ja lähti heti pedon perään, kun se selkänsä käänsi. Testaaja kertoikin, että kumpikin koira jäisi henkiin ja niin jäisin minäkin. Niin hyvin ne töitä tekivät. Diplomit saatiin ja ne odottavat seinälle pääsyä.
Nyt ollaan käyty hallilla treenaamassa. Ollaan tehty tokoa enimmäkseen ja Iita on treenannut oikealla puolella seuraamista. Hilma on päässyt paikkamakuu porukkaankin ja toimii treeneissä jo hienosti.
Eilen käytiin taas treenaamassa ja tällä kertaa agilitya. Molemmat koirat tekivät hyppytekniikkaa ja hyppy-putki suoralla irtoamista joka lähti hienosti sujumaan. Lisäksi harjoiteltiin puomia joka meni alkuun hyvin kunnes.. Hilma otti ja päätti hypätä puomilta kesken kaiken alas ja tuli leuka edellä tantereeseen. Selkeästi osuma sattui, mutta mitään ei mennyt poikki. Loppu selvitellään taas hieronnassa.
28.10. Mirva kävikin hieromassa molemmat tytöt. Iita oli paremmassa kuosissa jo. Hilma taasen hierottiin ekaa kertaa ja sieltä löytyi isoja jumeja niskasta ja lavoista etenkin. Ison iso kiitos Mirvalle! Suositellaan kyllä kaikille.
24.9. meillä oli Iitan kanssa viimeinen avoimenluokan rallytoko kisa. Ulkokisa aiheutti taas pientä häiriöö Iitalle ja pelkäsin mokaamista. Lopputulema oli kuitenkin oikein onnistunut. 94p sijoitus 3. ja tuomarin palkinto "ehdottomasti päivän iloisimmasta" suorituksesta ja RTK2! Itkuhan siinä tuli. Toinen tuomarin palkinto peräkkäin kertoi sen, että Iitan iloisuus näkyy ulospäin ja se tunne mikä minulla on sisällä, on vain päänsisäinen ongelma eikä edes todellinen. Nyt siis kohti uusia haasteita ja niitähän sitten riittääkin.
Muutaman koulutuksen ehdin vetämään myös Hankasalmella ennen kelien kylmenemistä ja mikäs sen mukavampaa.
1.10. lähdettiin Tikkalaan petotestiin. Jännitti kovasti ja onneksi siskoni oli paikalla henkisenä tukena. Ensimmäisenä koirana koko päivän aloitti Iita. Arvioin Iitan käytöksen aika oikein. Se asettui heti minun ja konekarhun väliin ja oli karheana, mutta antoi pian periksi. Piti suuren välimatkan ja haukkui kovasti. Iitan suorituksen jälkeen pääsin radio haastatteluun jossa kyseltiin testin kulusta ja siitä miten koira käyttäytyi.
Hilma olikin täysi arvoitus ja en osannut yhtään mitään odottaa. Hilma olikin kovempi peto. Se teki valehyökkäyksiä ja lähti heti pedon perään, kun se selkänsä käänsi. Testaaja kertoikin, että kumpikin koira jäisi henkiin ja niin jäisin minäkin. Niin hyvin ne töitä tekivät. Diplomit saatiin ja ne odottavat seinälle pääsyä.
Nyt ollaan käyty hallilla treenaamassa. Ollaan tehty tokoa enimmäkseen ja Iita on treenannut oikealla puolella seuraamista. Hilma on päässyt paikkamakuu porukkaankin ja toimii treeneissä jo hienosti.
Eilen käytiin taas treenaamassa ja tällä kertaa agilitya. Molemmat koirat tekivät hyppytekniikkaa ja hyppy-putki suoralla irtoamista joka lähti hienosti sujumaan. Lisäksi harjoiteltiin puomia joka meni alkuun hyvin kunnes.. Hilma otti ja päätti hypätä puomilta kesken kaiken alas ja tuli leuka edellä tantereeseen. Selkeästi osuma sattui, mutta mitään ei mennyt poikki. Loppu selvitellään taas hieronnassa.
28.10. Mirva kävikin hieromassa molemmat tytöt. Iita oli paremmassa kuosissa jo. Hilma taasen hierottiin ekaa kertaa ja sieltä löytyi isoja jumeja niskasta ja lavoista etenkin. Ison iso kiitos Mirvalle! Suositellaan kyllä kaikille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)