"Hallikauden loppu"

Niin siinä vain kävi, että viime lauantaina meillä oli Hankasalmen Kennelkerhon talven viimeiset treenit Haukkuvaarassa. Haikeaksi vetää. Meillä on ollut aivan ihana porukka ja ollaan päästy tekemään monipuolisesti kaikenlaista. Toivon, että ensi talvena otetaan uusiksi ja toivottavasti päästään yhdessä ulkonakin treenaamaan jatkossa.

Mukaan viimeiselle kerralle pääsi molemmat tytöt. Hilman kanssa on jo ilo tehdä, kun se on alkanut keksimään sen jujun, että ollaan yhdessä tekemässä. Se teki todella kivaa seuraamista ja hienoja perusasentoja. Hilman kanssa otettiin myös pientä rallyradan pätkää. Ei ihmeitä, mutta vähän katseltiin kylttejä. Lisäksi Hilma "juoksi" eli mateli puomia ja teki paikkamakuun.

Iitan kanssa tehtiin seuraamista ja ilman sitä pään nyökyttelyä. Ainut vaan, että minun epäagility koirani karkasi kesken kaiken A-esteelle! Se on nyt jostain keksinyt, että kontaktit ovat älyttömän kivoja ja olen kyllä kieltämättä käyttänyt sitä vähän hyväksikin. Monesti ns. loppupalkka on ollut joku agility juttu. Iita teki myös tokojuttuja ja loppuun agilityä pienesti.

Loppuun oli suunniteltu houkutusten highway jonka molemmat pääsi suorittamaan. Hilma teki hienon luoksetulon ja vältti houkutukset, mutta Iita oli sitä mieltä, että äiti on unohtanut nakit matkasta.

Tiistaina meillä jatkui Haukkuvaarassa rally-tokon valmennus ja tällä kertaa Hilma pääsi jo osallistumaan. Sillehän sitä alunperin kaavailin, mutta ensin oli vähän sairastelua ja sitten juoksut. Nyt kuitenkin päästiin Hilman kanssa kaksin töihin ja kivaahan meillä oli. Alkuun tehtiin sellainen aktiivisuusharjoite jossa haettiin koiralta sitä, että se oppisi tarjoamaan. Hilma tarjosi hyvin ja nopeasti perusasentoja ja oli oikein innoissaan. Tosin välillä sillä ajatus katkesi ja keskittyminen herpaantui. Toisena harjoituksena oli asennoissa pysyminen. Seisominen oli hankala. En osannut olla avuissani selkeä ja liikettä tuli koko ajan. Lopulta ehkä tajusin idean jota on vain vaikeutettava jatkossa. Istuminen oli myöskin vaikea. Siinä testattiin miten hyvin koira kuuntelee käskyä vai lukeeko kehonkieltä. Koira käskettiin istumaan ja siitä lähdettiin itse laskeutumaan polvilleen ja laskemaan käsiä maahan tarkoituksena lopulta olla polvillaan ja käsillä taputtaa kolmesti maata. EI ONNISTUNUT! Hilma katsoi ohjeet kehonkielestä. Eli harjoittelemaan. Makaaminen oli ehkä helpoin ja sitä voimmekin vaikeuttaa aika paljon. 

Loppuun otettiin koirille motoriikka harjoitus jossa saivat vaan peruutella kujasta pois. Hilmalla ei ollut mitään ongelmia ja peruutti kyllä hienosti!

Tästä taas jatketaan eteenpäin kohti uusia haasteita!