lauantai 16. elokuuta 2014

Missien missi

Luonnetestin jälkeen otettiin aika rennosti. Torstaina Iita pääsi viettämään aikaa Santun kanssa, kun isäntäväki kävi syömässä ulkosalla.
Viime viikonloppu vietettiin mökkeillen Havumäessä. Perjantaina heti mökille päästyä Iita paineli uimaan ja ui todella paljon Iitaksi. Illalla otettiin vähän tokoa joka piti sisällään seuraamista, luoksaria ja merkkiä. Merkki oli taasen hakusessa, mutta löytyi lopulta. Lisäksi kuunneltiin vähän totuttelu mielessä laukauksia. Ensimmäinen pamaus ei oikein tuntunut missään ja siirryttiin hieman lähemmäksi. Toisen laukauksen kohdalla Iita pysähtyi, mutta ei reagoinut sen kummemmin ja sen jälkeen leikittiin.
Lauantaina autoiltiin pitkin metsäteitä ja Iita pääsi juoksemaan isäni kotipaikalle ja tutkimaan siellä navettaa yms. Autoilun lisäksi käytiin uittamassa Iitaa. Iita ui taas todella paljon ja pitkiä matkoja.






Tiistaina lähdettiin Hankasalmen Kennelkerhon koulutukseen Hangan Lavalle. Iita oli taas aivan mahdoton. Kuulo hukkui ja äänenkäyttö kävi hermoja raastavaksi. Tehtiin liikkuroidusti seuraamista ja kuunteluharjoituksia. Pikkuhiljaa alkoi korvat löytyä. Harjoituksina oli myös peruutusta. Sekin meni lopulta hyvin. Treenien loppuun otettiin paikkamakuu joka meni ihan niin kuin ennenkin. Pientä haistelua ja etujalkojen siirtelyä.
Treenien jälkeen Jenni liikkuroi vielä jäävät ja luoksarin ihan vain nähdäkseen miten ne sujuu. Ne onnistui kyllä oikein hyvin. Liikkeestä seisomisessa oli pieni viive käskyn jälkeen joka johtui omasta epäröinnistä.

Keskiviikkona otin aamulla Iitan mukaan, kun lähdin töihin. Iita sai olla päivän mummin luona ja töitten jälkeen lähdettiin huristelemaan kohti Mustia ja Mirriä. Käytin Iitan puntarissa ja olihan painoa vähän tippunnut kuukaudessa. Nyt paino 17,8kg ja vieläkin on varaa pudottaa painoa. Lisäksi ostettiin lisää nivelöljyä. Kaupassa olo oli neidin mielestä kovin pelottavaa, mutta rauhoittui suht hyvin, kun tarpeeksi kauan kaupassa pyörin.

Perjantaina jatkettiin peruutusharjoituksia kotona. Kamalaa häsläämistä, kun koira on niin innoissaan. :D Hyvin löytyi takapää ja otettiin pieniä askelia jo sivulla seuratenkin taaksepäin. Nyt sekin alkaa sujumaan. Niin hienoa, kun riittää, että asiat kerran näyttää niin ne jo sitten osataan. :)

Tänään lähdettiin aamupäivällä kohti Laukaata ja mätsäriä. Oltiin isojen koirien kehässä ainoita lappalaisia edustamassa. Vastassa oli ehkä joku spanieli joka sai sinisen nauhan eli meille tuli punainen. Mukana oli useita noutajia, bordercollie, ehken joku mastiffi, tanskandoggi sekä muutama belggari. Ennen jatko kehää olin sitä mieltä, että ryöstän yhden palkinnon jos me ei mitään muuten saada. :D Sen verran kierretty kehiä ja hyvään tarkoitukseenhan toki varmasti ollaan rahaa lahjoitettu, mutta joskus olisi kiva jotain saadakin.
Jokatapauksessa. Punaisten kehässä olin varma, että meidät taas kätellään etunenässä ulos. Iita seisoi ihan maltillisesti (siis Iitaksi) ja juoksikin mielellään. Koira kerrallaan putosi pois ja huomasin kehässä olevan enää neljä koiraa. Päästiin palkinnoille! Yksitellen palkintosijat jaettiin ja ihme oli enemmän kuin suuri, kun tajusin, että lapinkoira oli ykkönen! Siis mitä?! Eihän siinä sitten auttanut kuin jäädä odottamaan loppukehää. Nekin oli jaettu kahtia. Oli pentujen BIS ja sama aikuisille. Aikuisten kehässä tajusin, että koiria oli neljä ja neljä palkitaan. Meinasin pyörtyä, kun taas alemmat sijat meni ja ykköseksi suomenlapinkoira! Siis, että mitenkä? Onneksi kelpo kepo oli mukana ja kantamassa kuormaa. :D Ihan loisto päivä ja suuri kiitos Laukaan mätsärin järjestäjille hienosti järjestetystä tapahtumasta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti